Ellie sairastui syömishäiriöön jo ala-asteella. Vuosien alamäen jälkeen apu löytyi viimein täysi-ikäistymisen myötä aikuisille suunnatun hoito-ohjelman avulla.

Skotlantilainen Ellie Spofforth, 18, muistaa, kuinka hän lapsena nautti syömisestä. Hän ei ollut koskaan nirso, vaan maisteli mielellään uusia makuja. Ellie myös leipoi mielellään ja koko perhe pääsi nauttimaan tytön harrastuksesta.

Ala-asteella asiat kuitenkin kääntyivät päälaelleen, kun Ellieta alettiin kiusata koulussa.

-Muistan tarkkaan, kuinka kaikki alkoi. Samalla luokalla olleet tytöt alkoivat pilkata minua painoni vuoksi. He ilkkuivat, että olen koko luokan suurikokoisin. Silloin havahduin ajattelemaan ulkonäköäni ja pakkomielteeni laihduttamiseen alkoi.

Ellie ryhtyi 12-vuotiaana vegaaniksi pudottaakseen painoaan. Hän vähensi syömistään niin radikaalisti, että pian päivittäiseen ruokailuun kuului vain yksi pieni ateria. Seitsemännellä luokalla Elliella diagnosoitiin anoreksia ja vakava masennus.

Tytön syömistä ryhdyttiin tarkkailemaan sekä vanhempien että lääkärien toimesta.

Se ei kuitenkaan estänyt syöksykierteen syvenemistä.

-Söin enemmän, mutta kävin oksentamassa ruokailun jälkeen. Onnistuin salaamaan asian vanhemmiltani, koska laitoin aina vessassa vesihanan täysille. Laihtumistani peittelin löysiin vaatteisiin pukeutumalla.

Ellie harrasti pakkomielteisesti liikuntaa, askelia kertyi päivässä jopa 30 000. Lääkärin vastaanotolla tehdyt punnitukset eivät paljastaneet tilanteen vakavuutta, sillä hän laittoi salaa vyötärö- ja nilkkapainot saadakseen vaa’an lukeman näyttämään suuremmalta.

Nuorten osastolla sairaus paheni

Kolmessa vuodessa Ellien syömishäiriö kärjistyi niin vakavaksi, että hän joutui vuodeksi psykiatriselle osastolle. Hoitojakso alkoi maaliskuussa vuonna 2018 hänen ollessaan 16-vuotias. Sairaalassaolo kuitenkin vain pahensi tilannetta.

Kaikenlainen liikunta kiellettiin ja se sai teinitytön oksentelemaan entistä enemmän. Vessassa käyntiä ei tarkkailtu, joten hän pystyi jatkamaan laihduttamistaan. Ellien mielestä hoitojakso psykiatrisella osastolla oli virheliike.

-Opin siellä vain lisää huonoja tapoja. Olin muiden mielenterveyspotilaiden ympäröimänä ja jutut pyörivät itsensä vahingoittamisen ympärillä. Aloin matkia muita ja muun muassa hakata päätäni seinään henkisen tuskan tukahduttamiseksi.

Myös yksinäisyys laski mielialaa entisestään. Sairaala oli satojen kilometrien päässä kotoa ja Ellie näki perhettään sekä ystäviään harvoin. Hänet kuitenkin kotiutettiin viime vuoden maaliskuussa. Vanhemmat eivät tajunneet, että Ellie oli pahemmassa kunnossa kuin koskaan.

Paino putosi lopulta 25 kiloon. Ellielta alkoi irrota hiuksia tukoittain. Lisäksi hän huomasi käsivarsiinsa kasvaneen nukkamaista karvaa. Kyseessä oli elimistön epätoivoinen yritys pitää kuihtuneen vartalon ruumiinlämpöä yllä. Teinityttö havahtui viimein tilanteensa vakavuuteen. Hän alkoi pelätä kuolevansa yön aikana mennessään iltaisin nukkumaan.

-Päätin kirjoittaa äidilleni kirjeen, jossa kerroin viimein totuuden. Myönsin kaiken. Oksentelut, salaa liikkumisen, hiustenlähdön, kaiken.

Äiti vei tyttärensä välittömästi takaisin sairaalahoitoon. Ellie oli niin voimaton, että hänet määrättiin kahdeksi kuukaudeksi vuodelepoon. Hän ei saanut olla hetkeäkään yksin, vaan joku hoitajista oli aina huoneessa. Vuodelevon päätyttyä hän joutui liikkumaan pyörätuolilla puolen vuoden ajan.

Toipuminen alkoi aikuisten osastolla

Viime toukokuussa Ellie tuli täysi-ikäiseksi ja hänet siirrettiin aikuisten syömishäiriöosastolle. Siellä hän viimein sai oikeanlaista apua ja toipuminen alkoi. Esimerkiksi vessan ovia pidettiin lukossa oksentamisen estämiseksi.

Ellie oli ensimmäistä kertaa myös itse sitoutunut hoitoon. Hän alkoi noudattaa ruokavaliota, johon kuului kolme ateriaa sekä kolme välipalaa päivässä. Hänen kehonsa alkoi voimistua pikkuhiljaa. Marraskuussa Ellie kotiutettiin sairaalasta ja toipuminen jatkuu nyt vanhempien tukemana.

Paino on tähän mennessä noussut noin 20 kiloa. Tarkan ruokavalion noudattaminen jatkuu kotona vielä tammikuun ajan.

-Ennen toipumisen alkamista en olisi ikinä uskonut, että voisin olla itseeni tyytyväinen painavampana. Mutta olen kaikin puolin onnellisempi kuin laihduttaessani. Itsetuntoni on parempi kuin koskaan.

Ellie myöntää, että takapakkiakin on tullut välillä. Anoreksian aiheuttamien vääristyneiden ajatusten vuoksi hän katui jossain vaiheessa äidilleen kertomista.

-Tosiasia on kuitenkin se, että ilman asioiden myöntämistä olisin kuollut. Vaikeinta toipumisessa onkin ollut oman ajatusmaailman muuttaminen. Minun on täytynyt oppia luopumaan kontrollisoimisen tarpeestani.

Ellie on saanut voimaa taisteluunsa syömishäiriötä vastaan musiikista. Hän on harrastanut laulamista koko ikänsä ja kolme vuotta sitten hän aloitti kitaransoiton. Ellie on säveltänyt ja sanoittanut myös omia kappaleita. Hän haaveilee jossain vaiheessa esittävänsä laulujaan julkisesti.

-Musiikki on auttanut minua pääsemään synkimpien jaksojen yli. Ehdottomasti tärkein asia toipumisessa oli kuitenkin äidilleni kertominen. Kannustankin kaikkia syömishäiriöstä kärsiviä uskoutumaan jollekin. Apua on kyllä saatavilla, kunhan uskaltaa kertoa totuuden tilanteestaan ja ongelmistaan, Elli rohkaisee.

Scots girl's hair fell out & weight plunged to just 4st in anorexia battle  after school bullies teased her for being big | The Scottish Sun