Uniapnean diagnosointi on työlästä ja kallista, joten helppokäyttöinen menetelmä sen seulontaan ja pitkäaikaisseurantaan on erittäin tervetullut.

Suomessa on kehitetty Android-älylaitteissa toimiva sovellus, joka auttaa tunnistamaan uniapnean oireita kotioloissa. Sovelluksen ovat kehittäneet Aalto-yliopistossa tekoälyä, koneoppimista ja datatiedettä opiskelevat Joni Gardemeister, Jonatan von Martens ja Sowrov Doha sekä kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri ja dosentti Tapani Salmi, jolla on unilääketieteen erityispätevyys.

Uniapnea, jonka tyypillinen oire ovat unenaikaiset hengityskatkokset, on yleisyytensä vuoksi kansantaudiksi luokiteltava sairaus. Siitä kärsii joidenkin tutkimusten mukaan peräti kymmenen prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä jopa yhdeksän kymmenestä tapauksesta jää kuitenkin diagnosoimatta. Etenkin lievä ja kohtalainen uniapnea voivat aiheuttaa epämääräisiä oireita, jotka eivät välttämättä herätä epäilystä apneasta.

Uniapnean diagnosointi vaatii unen aikana tehtävän monikanavamittauksen, joka tehdään yleensä kertaluontoisesti joko kotona tai sairaalaympäristössä. Mittausten tekeminen on työlästä ja kallista, ja niitä tehdään rajoitetusti – joissakin maissa ei juuri lainkaan. Jos tautia voisi seuloa ja seurata yksinkertaisemmin, useampi ihminen saisi tarvitsemaansa hoitoa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä ApneaTracker-sovellus (nyttemmin SnoreTracker) tarjoaa ratkaisua ongelmaan: se seuraa käyttäjän kuorsausta mikrofonin kautta ja nukkumisasentoa älypuhelimen tai -kellon antureiden avulla. Näin sovellus voi havaita unenaikaiset hengityskatkokset. Jos kuorsausta tai apnean aiheuttamaa katkonaista kuorsausta esiintyy käyttäjän nukkuessa selällään, sovellus havaitsee tilanteen ja hälyttää nukkujan vaihtamaan asentoa. Selällään nukkuminen nimittäin pahentaa uniapnean oireita.

“Älylaitteiden anturit ovat herkkiä ja luotettavia. Kotimittausta tehtäessä ei voida kuitenkaan kontrolloida sitä, että käyttäjä tekisi mittauksen optimaalisissa olosuhteissa. Erityisesti apneahälytysten tarkkuutta ei tutkittu. Sovelluksella on kuitenkin helppo tehdä monta mittausta, mikä kompensoi tilannetta ja lisää tulosten luotettavuutta”, kertoo Joni Gardemeister, yksi sovelluksen kehittäjistä.

Aamulla sovellus muodostaa kokonaistuloksen yön tapahtumista. Se tuottaa niistä graafiset kuvaajat ja antaa kuvan kuorsauksen ja hengityskatkojen määrästä eri asennoissa. Tulokset tallentuvat sovellukseen, joten niitä voi seurata pidemmällä aikavälillä.

ApneaTracker perustuu kokonaan Android-älylaitteen ominaisuuksiin, joten käyttäjä ei tarvitse lisälaitteita ottaakseen sen käyttöön. Google Play -sovelluskaupasta voi tällä hetkellä ladata sovelluksen beta-version vaikkapa omalle puhelimelleen. Kehittäjät toivovat ihmisten löytävän sen pariin: käyttäjiltä kerätyn datan avulla he pystyvät selvittämään, miten hyvin sovellus toimii käytännössä, ja kehittää sitä eteenpäin.

Ilmainen puhelinsovellus sopii kenelle tahansa, joka epäilee saattavansa kärsiä uniapnean oireista tai haluaa yksinkertaisesti seurata untaan.

“Sen avulla voi matalalla kynnyksellä tutkia omaa kuorsaamistaan, kuorsaamisen katkoja ja nukkumista kotona – myös silloin, jos ei ole mahdollisuutta varsinaisiin lääketieteellisiin unitutkimuksiin”, Gardemeister huomauttaa.

Hoitamaton uniapnea on vakava terveysriski

Uniapneaa epäilevän on aina syytä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon. Tauti on hoitamattomana vakava terveysriski. Sen oireiden aiheuttama heikentynyt uni voi johtaa herkemmin esimerkiksi tapaturmiin ja onnettomuuksiin, ja tauti heikentää elämänlaatua. Se lisää myös muiden terveysongelmien, kuten verenpainetaudin ja neurologisten sairauksien, riskiä.

Uniapnea on yleisintä keski-iän ylittäneillä ja ylipaino on sen merkittävä riskitekijä. Kun väestö ikääntyy ja ylipaino lisääntyy maissa, joissa on heikosti resursseja unilääketieteen tutkimukselle ja taudin hoitoon, uhkaa syntyä peräti uniapneaepidemia, sanoo sovelluksen taustalla olevaa tutkimustyötä vetänyt Tapani Salmi. Salmi on unilääketieteen pitkän linjan asiantuntija, joka on eläkkeellä virastaan Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja Helsingin yliopistossa.

Tässä uutisessa kerrotun uutuusovelluksen taustalla on vuosien tutkimustyö, jossa on pyritty tunnistamaan hengistyskatkoksia ja kehittämään algoritmeja. Menetelmien tarkkuutta on tutkittu Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa ja tuloksia on julkaistu Yhdysvalloissa Journal of Clinical Sleep Medicine -tiedelehdessä, Salmi kertoo.

”ApneaTracker taitaa olla ensimmäinen kansantautitasoisen vaivan älypuhelinpohjainen seuranta- ja hoitohanke”, hän toteaa.

Kehittäjät painottavat, että ApneaTracker ei ole lääketieteellinen laite vaan terveyttä, unta ja hyvinvointia edistävä sovellus. Sovelluksen käytettävyyttä ja luotettavuutta parannetaan käyttäjien palautteen perusteella. Sovelluksen voi testausvaiheessa ladata Android-laitteeseen ilmaiseksi. Tulevaisuudessa sen lisäosat ovat maksullisia.

ApneaTracker-sovelluksen (nykyisin nimellä SnoreTracker) voi ladata älylaitteelleen ilmaiseksi tästä.