Suomessa on todettu 7. toukokuuta mennessä 255 koronavirustartuntoihin liittyvää kuolemantapausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoo, että 211 tapauksesta on nyt saatavilla tarkempia tietoja, ja näistä 88 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. Mediaani-ikä on 84 vuotta. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia ja lasten ja nuorten kuolemia ei ole todettu lainkaan. 
 
Noin 96 prosentilla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä olivat sydänsairaudet ja diabetes. Kuten monissa muissa Euroopan maissa, myös Suomessa lähes puolet kaikista kuolemista on tapahtunut sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä. 
 
Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kuolleisuutta Suomessa. Tammi-maaliskuun aikana Suomessa kuoli noin 14 000 ihmistä, mikä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan hieman alhaisempi kuin alkuvuonna yleensä. 
 
”Koronavirusinfektioon kuolleista osa olisi voinut menehtyä myös johonkin muuhun tautiin, kuten influenssaan. Siihen liittyvä tautiaalto jäi tänä keväänä erittäin lieväksi kausi-influenssarokotteen ja koronaan liittyvien rajoitusten takia”, sanoo THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane

Kuolleiden vertailu varmistettuihin tapauksiin johtaa harhaan

Tapauskuolleisuus, eli kuolleiden osuus laboratoriovarmistetuista koronavirustartunnoista, vaihtelee maailmalla merkittävästi. Singaporessa luku on noin 0,1 prosenttia kun taas Ranskassa se on 14 prosenttia. Suomessa tapauskuolleisuus on tällä hetkellä noin 4,5 prosenttia. 

Lukujen vertaileminen on kuitenkin harhaanjohtavaa. 

”Joissakin maissa on todettu lähinnä vakavampia tautitapauksia ja joissakin laajemman seulonnan kautta myös runsaasti lieväoireisia tautitapauksia. Seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla merkittäviä eroja. Siksi olisi parempi tarkastella infektiokuolleisuutta, eli kuolemien osuutta kaikista koronavirustartunnoista”, Sane sanoo. 

Kuolleiden suhdetta kaikkiin tartuntoihin vasta arvioidaan

Menehtyneiden osuus kaikista oireisista ja oireettomista koronavirustartunnoista on merkittävästi pienempi kuin tapauskuolleisuus. Tämänhetkisten kansainvälisten arvioiden mukaan luku vaihtelee 0,2-0,8 prosentin välillä koko väestössä. Monia tutkimuksia ei kuitenkaan ole vielä vertaisarvioitu. Tanskassa on alustavasti arvioitu, että 17–69 vuotiaista tartunnan saaneista koronavirustautiin on kuollut noin 0,08 prosenttia. 

Kuolleisuuteen vaikuttavat muun muassa tartunnan saaneiden ikäjakauma ja se, kuinka laajasti koronavirus on päässyt leviämään esimerkiksi hoivakodeissa. Myös vaikeiden perussairauksien ja riskitekijöiden, kuten vaikean liikalihavuuden yleisyys sekä sairaala- ja tehohoidon riittävyys voivat vaikuttaa kuolleisuuteen.

”Arvioimme ikäryhmäkohtaista kuolleisuutta Suomessa ja eri riskitekijöiden merkitystä sitä mukaa, kun luotettavaa tutkimustietoa esimerkiksi tartuntojen kokonaismäärästä kertyy enemmän”, Sane sanoo. 

ETÄLÄÄKÄRI – edullinen ja aina lähelläsi, Klinikka Lux

Apteekkituotteet luotettavasta suomalaisesta verkkokaupasta – tilaa nyt.