Jos rusto on kerran vaurioitunut, se ei yleensä enää parane. Hyvä uutinen on se, että liikunta ja painonhallinta vähentävät kipuja ja voivat ehkäistä rustovaurion pahenemista ja äitymistä nivelrikoksi asti. Lääkärikeskus Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors jakaa tärkeimmät faktat rustovaurioista ja kertoo, millaisesta hoidosta voi olla apua.

1. Ikä ja tapaturmat haurastuttavat rustoa

Rusto on tukikudosta, jolla kaikki ihmisen nivelet on päällystetty. Rustoa on siis niin polvissa, lantiossa, sormissa kuin varpaissa. Sen tehtävä on vaimentaa niveleen kohdistuvaa painetta ja toimia liukupintana.

Iän myötä rusto haurastuu ja siihen voi syntyä vaurio. Rustovauriot ovatkin tyypillisesti yli viisikymppisten vaiva.

Rustovaurioita voi kuitenkin syntyä myös nuorille. Tyypillisesti rusto vaurioituu, kun esimerkiksi polven tai nilkan niveleen kohdistuu voimakas vääntövamma. Jos vamman seurauksena syntyy niveleen ulottuva murtuma, on rustovaurion todennäköisyys erittäin suuri.

2. Rustovaurio saattaa saada alkunsa pienestä toistuvasta vammasta

Rustovamma voi saada alkunsa esimerkiksi pahasta kaatumisesta, jonka tähden luu murtuu tai polvi vääntyy.

Toisaalta rustovamma voi syntyä myös toistuvien pienten vääntymisten seurauksena. Ei siis ihme, että ammattiurheilijoilla on muita enemmän rustovammoja.

Esimerkiksi jalkapallossa polvi saattaa vääntyä useasti. Huono juttu on se, että rusto on kudos, joka ei kerran vahingoituttuaan enää täysin parane. Siksi toistuvat vääntymiset haurastuttavat rustoa. Kun vääntymiä tulee riittävästi, seurauksena on rustovaurio polvessa.

3. Liikkuessa tuntuva kipu voi kertoa, että rusto on vaurioitunut

Rustovaurion ensimmäinen oire on yleensä kuormitukseen liittyvä kipu. Nivel voi myös turvota, ja joskus vaurioitunutta rustoa saattaa särkeä myös levossa.

Kivun voimakkuus vaihtelee eri ihmisillä. Toisen polvea voi särkeä niin kovasti, ettei käveleminen onnistu, toinen taas ei tunne juuri lainkaan kipua, vaikka rustovaurio olisi pahakin. Kivun voimakkuus ei siis kerro, kuinka pahasta rustovauriosta on kyse.

Jos nivelen kipu ei helpota muutamassa viikossa selvästi, kannattaa käydä tutkituttamassa tilanne lääkärissä, ortopedilla.

4. Rustovaurio voi edetä nivelrikoksi

Aluksi rustovaurio saattaa olla pieni, mutta ajan kuluessa se usein pahenee. Kun rustovaurio oireilee jatkuvasti, puhutaan nivelrikosta. Nivelrikko on siis aina rustovaurio.

Nivelrikolle on tyypillistä, että oireet aaltoilevat: välillä on viikkojen tai kuukausienkin hyviä jaksoja, välillä kivut pahenevat.

Nivelrikon todennäköisyys lisääntyy iän myötä. Yli 50-vuotiailla se on nivelkivun tavallisin syy. Nivelrikko voi kuitenkin tulla myös nuorelle ihmiselle, jos rusto on vaurioitunut esimerkiksi urheiluvammojen seurauksena.

5. Röntgenkuva paljastaa nivelrikon muttei kerro oireiden asteesta

Rustovaurio diagnosoidaan kliinisen tutkimusten ja nivelen kuvantamisen kautta. Ensimmäinen kuvantamistutkimus on yleensä nivelen kuvantaminen röntgenillä – siitä nähdään jos rustovaurio on edennyt jo merkittäväksi nivelrikoksi.

Lievät rustovauriot eivät kuitenkaan näy röntgenkuvassa. Jos lääkäri epäilee, että rusto on vaurioitunut, vaikkei vaurio näy röntgenissä, nivelestä voidaan ottaa magneettikuva.  Siitä näkyvät myös varhaiset rustovauriot ja muut pehmytkudosmuutokset, jotka voivat olla kivun takana.

6. Elämäntapojen muutos voi ehkäistä rustovaurion pahenemista

Rustovaurioon ei ole aina tepsivää parannuskeinoa, mutta onneksi elämäntavoilla voi merkittävästi hidastaa sen etenemistä nivelrikoksi tai nivelrikon pahenemista.

On ihmisiä, joille on jo varattu polven tekonivelleikkaus, mutta jotka ovat sitten pudottaneet painoa ja innostuneet liikunnasta. Silloin nivelrikon oireet ovat lievittyneet, eikä leikkausta olekaan tarvittu.

Jos on ylipainoa ja rustovaurio sijaitsee alaraajan nivelessä, painon pudotus onkin tärkeä hoitokeino. Kun paino putoaa, nivel kuormittuu vähemmän.

Rustovaurioiden kohdalla liike on lääke. Vaikka niveltä särkisi, niin sohvalle ei siis pidä jäädä makaamaan. Liikkuminen pitää nivelen mahdollisimman hyvässä kunnossa.

Rustovauriolle hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi pyöräily, uinti ja vesijuoksu. Niissä niveleen ei kohdistu iskuja, jotka voivat pahentaa kipua.

Liikkumalla ja pitämällä painon normaalina voi myös jonkin verran ehkäistä rustovaurioiden syntyä. Nivelrikko on kuitenkin usein perinnöllinen, joten täysin sen syntyyn ei voi vaikuttaa.

7. Rustovaurion hoito: pistoksia tai leikkaus

  • Rustovaurion ensimmäinen hoito on yleensä lyhyt tulehduskipulääkekuuri. Se vie kivun ja turvotuksen pois.
  • Jos tulehduskipulääke ei riitä, niveleen voidaan pistää kortisonia tai hyaluronaattia. Kortisoni on tehokkain tulehduksen sammuttaja. Se poistaa kivun ja turvotuksen joksikin aikaa. Hyaluronaatti taas on kuin nivelen voiteluöljyä. Kun nivel on hyvin voideltu, se liikkuu paremmin ja kipu vähenee.
  • Jos rustovaurion on aiheuttanut niveleen asti ulottuva murtuma, nivel voidaan leikata niin, että nivelpinta saadaan jälleen oikeaan asentoon. Tämä vähentää ennenaikaisen nivelrikon riskiä.
  • Joskus harvoin nivelpinnan rusto voidaan korjata rustosiirteellä. Rustosiirre on ainoa rustovamman parantava hoito. Se ei kuitenkaan onnistu kaikissa tapauksissa.
  • Jos rustovaurio johtuu nivelen virheasennosta, asennon korjaava toimenpide voi vähentää nivelrikon oireilua.
  • Käden alueen nivelrikkoja hoidetaan jäykistämällä niveltä tai tekemällä siihen leikkaamalla lisää tilaa.
  • Tekonivelleikkausta pidettiin ennen vihoviimeisenä hoitokeinona. Nykyisin tekonivelleikkauksesta on tutkittua näyttöä, joka kertoo, että se on äärettömän tehokas hoitokeino. Tekonivelleikkauksessa vaurioitunut osa nivelestä korvataan tekonivelellä. Kun leikkauksesta on toipunut, voi päästä palaamaan esimerkiksi rakkaan golf- tai tennisharrastuksen pariin, jonka on nivelrikon tähden joutunut lopettamaan.
  • Kun rustovaurion kuntoutus on ajankohtaista, fysioterapia voi auttaa. Kun nivelen liikkuvuus fysioterapian seurauksena paranee, nivelrikon aiheuttama kipu lievittyy.


Asiatuntijana: käsikirurgian erikoislääkäri sekä Aavan tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuulääkäri Joakim Lindfors