Kaksi suomalaista isoäitiä on kirjoittanut vetoomuksen, jonka tarkoituksena on herätellä keskustelua lapsen oikeuksista tavata isovanhempiaan, vaikka lapsen vanhemmat ja isovanhemmat eivät olisi väleissä. Hiljattain voimaan tullut laki ei ole täydellinen ja jättää ulos niitä isovanhempia, joille ei ole ehtinyt muodostua sidettä lapsenlapsiinsa ja jotka eivät ole häntä saaneet ehkäpä koskaan tavata. Laki hakee vielä paikkaansa eikä oikeuskäytäntöä ole ehtinyt muodostua.

Vetoomuksen tekijöiden mukaan aihe on suuri tabu. Siitä ei puhuta, koska hyljätty usein tuntee olevansa huono vanhempi, tai joutuvansa arvostelun kohteeksi. Moni kärsii asiasta siis hiljaa itsekseen.

Vetoomuksen allekirjoittaneiden isoäitien mielestä on väärin riistää isovanhemman oikeus lapsenlapsiinsa, jollei siihen ole erittäin painavaa syytä. Heidän mielestään vaarana on, että lapsi katkeroituu vanhemmilleen myöhemmin. Isovanhempi saattaa myös esimerkiksi ehtiä menehtyä ennen lapsen varttumista isommaksi.

Vetoomus julkaistaan lyhentämättömänä alapuolella. Osallistu keskusteluun Facebook-sivuillamme

:: :: :: :: ::

VETOOMUS

Vetoamme Lapsen oikeuksiin tavata isovanhempiaan ja muodostaa yhteys lapsen ja isovanhemman välille. Tuija Järvinen, tapahtumatuottaja ja kasvatustieteiden opiskelija, sekä Nina J. Hedkrok, lasten- ja nuorten liikunnan ohjaaja, musiikkituottaja ja turvallisuuskouluttaja haluavat lasten oikeuksien puolesta vedota lasten vanhempiin, kuntien päättäjiin ja lainsäätäjiin. Lapsella tulee olla oikeus tavata ja tutustua omiin isovanhempiinsa.

Hiljattain voimaan astunut lapsen- ja vanhempien tapaamisoikeutta koskeva uusi lainsäädäntö antoi joillekin isovanhemmille mahdollisuuden tavata lapsenlastaan mikäli isovanhempi on ehtinyt jo muodostaa lapseen pysyvän yhteyden. Laki on täysin unohtanut kaikki ne isovanhemmat jotka eivät koskaan ole saaneet tavata omia lapsenlapsiaan.

Tälläkin hetkellä yli 200 000 isovanhempaa, mukaan lukien Tuija Järvinen ja Nina J. Hedkrok elävät isovanhempina kaipauksen tuskassa ja toiveessa saada tavata omaa lapsenlastansa.

Vanhempien ja isovanhempien väliset pienet erimielisyydet eivät saisi mennä lapsen oikeuksien edelle niin että ne vanhemmat jotka eivät itse jostain syystä tule toimeen omien vanhempiensa kanssa kieltävät lapsen oikeuden tavata ja pitää yhteyttä isovanhempaansa. Lapsen oikeuteen pitäisi kuulua myös suhde isovanhempiin edellyttäen ettei isovanhemman ja lapsen yhteydenpito vaaranna lapsen terveyttä.

UUSI KIRJA

Suomessa elää yhteensä yli miljoona isovanhempaa, joista 80 prosenttia on tavalla tai toisella tekemisissä lastenlastensa kanssa. Loput 20 prosenttia eivät tapaa tai voi tavata lapsenlapsiaan. Väestöliiton isovanhemmuusasioiden vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa on pitänyt tätä julkisuudessa mittavana ongelmana.

Vastikään on ilmestynyt kirja nimeltään Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa. Se on kirjoitettu Väestöliitossa Sukupolvien sopu -toiminnossa, jonka tavoitteena on isovanhempien ja vanhempien välisen sovun rakentaminen neuvonnan, mediatyön ja vertaistuen keinoin. Toimintaa rahoittaa veikkausvoittovaroin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa –kirja tuo valokeilaan niin sukupolvien välisiä tähtihetkiä kuin myös tilanteita, joissa välien katkaiseminen on ollut ainoa vaihtoehto. Kirja rohkaisee ottamaan esille vaiettuja ja hiertäviä asioita ja auttaa tervehdyttämään lähisuhteita. Lupa etsiä rauhaa ja anteeksiantoa voi olla myös alku omien asenteiden tarkasteluun ja muutokseen. Parhaimmillaan isovanhemmuus tarjoaa rikkaan ja värikylläisen elämänvaiheen sukupolvien ketjussa.

Väestöliitto postittaa kirjaa yli 800 kappaletta: mm. maamme kirjastoihin sekä järjestöille, jotka työskentelevät isovanhempi-ikäisten parissa. Kirjaa postitetaan myös sukupolvisuhteista kiinnostuneille lukijoille, jotka ovat lupautuneet arvioimaan kirjan sisältöä. Kirja tulee myös Väestöliiton verkkosivuille luettavaksi joulukuussa. Kirjaa ei voi ostaa.

LAKI

9 c § (8.2.2019/190)
Lapsen oikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa

Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.