Kotihoitoa saavien määrä vähenee edelleen, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Se on erikoinen yhtälö sinänsä.
Vuonna 2023 säännöllisen kotihoidon piirissä oli 14 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus on vähentynyt kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin kotihoitoa saaneiden osuus oli suurimmillaan 2010-luvulla.
Kotihoidolla tarkoitetaan kotiin annettavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jossa asiakkaalle tai hänen perheelleen annetaan sekä terveydenhuoltoon että arjen sujumiseen liittyvää apua.
Asiakkaaksi lasketaan kaikki henkilöt, joille on tehty vuoden aikana vähintään yksi kotihoidon, kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai kotisairaalan kotikäynti.
Noin puolella kotihoidon asiakkaista asiakkuus kesti alle kaksi kuukautta, neljäsosalla noin vuoden. Kaikkiaan kotihoidon asiakkaina oli vuoden 2023 aikana 185 000 henkilöä. Asiakkaiden määrä väheni viisi prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Myös kotihoidon asiakkaille tehtyjen käyntien määrä väheni. Käyntejä tehtiin 39,1 miljoonaa, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022.
-Tilasto osoittaa, että kotihoitoa on keskitetty paljon apua tarvitseville. Tämä lisää todennäköisesti läheisten hoitovastuuta ja lisäksi moni iäkäs ostaa itse palvelua kotiin. Heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset ja he, joilla läheisiä ei ole, kertoo THL:n johtava asiantuntija, tiimipäällikkö Sari Kehusmaa.
-Tilanne ei tule helpottumaan, vaan kotihoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan jo muutaman vuoden kuluttua nousevan merkittävästi, kun suuret ikäluokat lähestyvät 80 ikävuotta. Hyvinvointialueiden pitää valmistautua nostamaan tuotetun kotihoidon määrää. Nyt näyttää siltä, että kotihoidon myöntöperusteita on sen sijaan kiristetty, Kehusmaa jatkaa.