Vaihdevuodet merkitsevät monelle naiselle uutta elämänvaihetta, jossa myös ehkäisyn tarve muuttuu. Mutta milloin on turvallista sanoa hyvästit ehkäisylle ja pitääkö ehkäisyn lopettamiseen valmistautua? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen Terveystalosta.

Vaihdevuodet ovat vuosia kestävä prosessi, jossa naisen elimistö siirtyy hedelmällisestä tilasta hedelmättömään. 

− Munarakkuloiden määrä vähenee, ovulaatiot loppuvat ja estrogeenituotanto hiipuu. Vaihdevuosien aikana munasoluja voi irrota ajoittain, joten raskaus on mahdollinen, ennen kuin kuukautiset lopullisesti lakkaavat, kuvailee Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.

Milloin ehkäisylle voi sanoa hyvästit?

Vaihdevuosien aikana kuukautiset voivat olla useita kuukausia pois ja alkaa sitten uudelleen. 

− Muutaman kuukauden tauko kuukautisissa ei riitä merkiksi siitä, ettei raskaus olisi enää mahdollista. Tulisikin odottaa riittävän pitkään, vähintään puoli vuotta, ennen kuin ehkäisyn voi jättää pois. Jos vuoto alkaa uudelleen puolen vuoden jälkeen, on hyvä olla yhteydessä gynekologiin, joka voi sulkea mahdolliset sairaudet pois, Heikkinen kertoo. 

Hedelmällisyyttä voi myös tutkia gynekologin vastaanotolla.

− Gynekologi voi varmistaa hormonitoiminnan loppumisen ultraäänitutkimuksella tai munasarjan estrogeenituotantoa kuvaavan follikkelia stimuloivan hormonitason (FSH) mittauksella. Jos FSH-arvo on koholla, ei ovulaatiota tapahdu. Hormoniehkäisyn aikana mittausta ei kannata tehdä. Hormoniehkäisyn aikana tulevat ja tulematta jäävät vuodot eivät kerro sitä, onko hormonitoimintaa ja ehkäisyn tarvetta. Vaihdevuosioireet kuvaavat tällöin omaa hormonitoimintaa paremmin.

Pitääkö valmistautua?

Ehkäisyn lopettaminen voi olla merkittävä muutos naisen elämässä. Se voi tuoda mukanaan helpotusta ja vapautta, mutta myös herättää huolta ja epävarmuutta.

− Ehkäisyn lopettamiseen ei tarvitse erityisesti valmistautua, mutta jos on käyttänyt pitkään hormoniehkäisyä, voi lopettamiseen liittyä väliaikaisia mielialamuutoksia. Lisäksi itse vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat aiheuttaa fyysisiä ja emotionaalisia oireita, kuten kuumia aaltoja, mielialan vaihteluita ja unihäiriöitä.

Ehkäisyn lopettamista ei tarvitse Heikkisen mukaan toisaalta kiirehtiäkään. 

− Parhaimmillaan hormoniehkäisystä voi olla hyötyä vaihdevuosioireisiin, vaikkei raskaaksi tuleminen enää olisikaan todennäköistä.

Parhaat ehkäisymuodot vaihdevuosien kynnyksellä?

Heikkisen mukaan ehkäisymuodon valinnassa iällä ei ole niinkään merkitystä, toisin kuin esimerkiksi perussairauksilla. 

− Ehkäisymuotoja on nykyään hyvin laajasti erilaisia, jotka sopivat ihan kaikenikäisille naisille. Itse suosittelen vaihdevuosien korvilla oleville naisille hormonikierukkaa. Kuukautisten hiipumisvaiheeseen, eli esivaihdevuosiin, voi liittyä vuotohäiriöitä, joita hormonikierukka estää ja hoitaa. Hormonikierukka on myös erinomainen osa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa: se turvaa ehkäisyn, pitää vuodot kurissa ja varmistaa keltarauhashormonin saannin. Hormonikierukan kanssa hoito voidaan toteuttaa pelkällä estrogeenilla.

Muustakin hormoniehkäisystä voi Heikkisen mukaan myös helposti siirtyä vaihdevuosien hormonihoitoon. 

−  Vaihdevuodet voivat oireilla esimerkiksi mielialamuutoksina, kuumina aaltoina ja unettomuutena. Hormonihoito voi tällöin parantaa huomattavastikin elämänlaatua. Vaihdevuosien hoitoon on saatavilla paljon erilaisia hormonilääkkeitä ja nyt myös uusi hormoniton vaihtoehto. Luonnollista estrogeenia sisältävä yhdistelmäehkäisypilleri taas auttaa esivaihdevuosien aikana hormonitasojen laskusta aiheutuviin oireisiin, Heikkinen kertoo.