Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin esitti jo viisi vuotta sitten erään ratkaistavana olleen tapauksen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriölle, että se käynnistäisi selvitystyön kuolleen henkilön potilastietojen luovuttamista koskevan sääntelyn uudistamiseksi.

Toive oli, että säännös nykyistä paremmin ottaisi huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen yksittäisissä tilanteissa kuitenkin suojaten vainajan yksityisyyttä.

Ovatko potilaan terveystiedot hänen kuoltuaan sitten nykyään saatavissa?

Potilaan terveystiedot ovat lähtökohtaisesti yksityisiä henkilötietoja, ja niitä sisältävät potilasasiakirjat ovat lain mukaan salassa pidettäviä.

Tämä salassapitovelvollisuus ei pääty potilaan kuolemaan. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (ns. potilaslaki) on perinteisesti taannut, että vainajan elinaikaiset terveystiedot pysyvät luottamuksellisina samalla tavoin kuin elossa olevan potilaan tiedot.

Vuoden 2024 alusta potilaslain vastaavat säännökset sisältyivät uuteen asiakastietolakiin.

Lue lisää: Mistä voi selvittää onko tuttava tai vanha heila kuollut – täältä!

Asiakastietolain kahdeksannen luvun 52. pykälän mukaan tietoja voi kuitenkin saada poikkeuksellisesta syystä. Lakipykälä sanoo näin:

Kuolleen henkilön terveystietoja saa luovuttaa perustellusta kirjallisesta hakemuksesta sille, joka tarvitsee tietoja tärkeiden etujensa tai oikeuksiensa selvittämistä tai toteuttamista varten siltä osin kuin tiedot ovat välttämättömiä etujen tai oikeuksien selvittämiseksi tai toteuttamiseksi. Luovutuksensaaja ei saa käyttää tai luovuttaa tietoja edelleen muuhun tarkoitukseen.

Oleellista on, että tietoja pyytävällä on jokin objektiivisesti perusteltavissa oleva, olennainen intressi tietojen saamiseen – pelkkä uteliaisuus tai yleinen tiedonhalu ei siis riitä.

Nämä voivat olla syitä

Laissa ei ole tarkkaa listaa hyväksyttävistä syistä, mutta tyypillisiä luovutusperusteita ovat esimerkiksi seuraavat tapaukset:

  • Testamentin pätevyys: Jos vainaja on tehnyt testamentin sairaana ollessaan, lähiomainen tai edunsaaja voi tarvita lääketieteellistä tietoa vainajan terveydentilasta selvittääkseen, oliko tämä oikeustoimikelpoinen. Testamentin pätevyyden riitauttaminen on esimerkki tilanteesta, jossa vainajan potilastiedot voivat olla tarpeen tärkeän oikeudellisen edun vuoksi.
  • Perinnöllinen sairaus: Mikäli suvussa on vakava perinnöllinen sairaus, vainajan omaiset saattavat pyytää tietoja vainajan diagnooseista tai hoidosta selvittääkseen jälkeläisten terveysriskejä. Tieto perinnöllisestä taudista voi olla välttämätön omaisten omien terveysoikeuksien toteutumiseksi.
  • Epäilty hoitovirhe tai vahinko: Jos lähiomainen epäilee, että vainajan kuolemaan johtaneessa hoidossa on tapahtunut hoitovirhe tai laiminlyönti, hänellä on perusteltu intressi saada potilasasiakirjoja asian selvittämiseksi. Omaiset voivat tarvita tiedot tehdäkseen potilasvahinkoilmoituksen, kantelun valvontaviranomaiselle tai nostaakseen oikeusjutun.
  • Muut oikeudelliset tai taloudelliset etuudet: Joissain tapauksissa vainajan tietoihin voi liittyä jokin muu tärkeä oikeus tai etuus. Esimerkiksi vakuutusasian selvittely.

Tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja terveydenhuollon rekisterinpitäjä harkitsee täyttyvätkö edellytykset.

Vaikka luovutusperuste hyväksyttäisiin, tietoja ei anneta rajoituksetta. Vain ne potilasasiakirjojen tiedot voidaan luovuttaa jotka ovat välttämättömiä asian käsittelyn vuoksi.

Teksti: Timo Palonen

Lähde: Asiakastietolaki, tietosuojavaltuutetun toimisto