Jouluaattoon on enää vajaa kolme viikkoa. Joulun aikaan liittyy suuria odotuksia mutta toisaalta myös paineita. Jouluna voi joutua kohtaamaan ihmisiä, joihin välit eivät välttämättä ole täysin mutkattomat tai joiden kanssa sukset ovat suorastaan ristissä.
Jutussamme psykologi antaa neuvoja siihen, kuinka selvitä mahdollisista hankalista tilanteista ja löytää joulun rentous.
1. ETÄÄNTYNEET PERHEET, VIERAANTUNEET LÄHEISET
Mieti etukäteen, mitä sinä haluat kyseiseltä tilanteelta. Jos lähdet joulupöytään kiusalliseen hiljaisuuteen valmistautuen ja ajatellen, että puhuttavaa ei ole, voi olla, että niin käykin. Pohdi etukäteen, mitä tiedät pöytäseurueestasi ja valmistaudu keskustelemaan heille tärkeistä asioista.
Voit myös ehdottaa elokuvan katsomista tai pelin pelaamista. Näin seurueesi saa yhteistä keskusteltavaa. Muista, että muutkin voivat olla epävarmoja tilanteesta.
2. VANHAT RIIDAT PAINOSTAVAT VÄLEJÄ
Tässäkin tilanteessa korostuu se, mitä itse haluat kyseisen ihmisen kanssa saavuttaa. Usein ihmiset asettavat mielensä viritystilaan jo etukäteen, jolloin he saattavat valmistautua riitaan ja siten huomaamatta itse edesauttavat riidan syttymistä. Päätä siis etukäteen, että ”tänä jouluna en aio riidellä”. Tuon päätöksen jälkeen loppu on riidan toisesta osapuolesta kiinni. Hän ei välttämättä ole valmis unohtamaan ja sekin täytyy hyväksyä. Voit kuitenkin kertoa, että sinä et aio käyttää yhteistä joulua riitelyyn.
3. VILKKAAT LAPSET, ARVAAMATTOMAT NUORET
Lapsilta ja nuorilta ei tule odottaa samanlaista käytöstä kuin aikuisilta. Heillä on vielä oikeus olla hieman arvaamattomia ja aikuisen näkökulmasta rasittaviakin. Koeta hyväksyä nuoremman väen käytös sellaisenaan ja anna heillekin tila viettää sellainen juhla, kuin he haluavat. Alkutouhotuksen laantuessa lapsetkin antavat sinun olla omissa oloissasi, jos sitä haluat. Nuorten ja lasten kanssa vuorovaikutukseen pääset helpoimmin heidän omien mieltymystensä kautta, eli pyydä heitä keksimään peli tai leikki, jota voisitte yhdessä tehdä.
4. LÄHEISEN VAIKEA ELÄMÄNTILANNE TAI VAKAVA SAIRAUS
Tämä voi olla vaikea ja jännittävä tilanne. Usein sairastunut itse ei halua sairaalan ulkopuolella itseään kohdeltavan kuin potilasta. Vakava sairaus saa luonnollisesti suuren roolin ihmisen elämässä, mutta voi olla hyvä miettiä etukäteen, mitä muuta henkilön elämässä tapahtuu.
Kohdatessasi tämän ihmisen voit kertoa hänelle, että olet kuullut tilanteesta ja se on varmasti hänelle raskas. Se riittää. Tämän jälkeen vaikeassa elämäntilanteessa oleva voi itse viedä keskustelun jaksamiseensa tai muihin aiheisiin. Vältettäviä asioita voivat olla korostuneen säälin osoittaminen tai neuvominen, jotka ovat kuitenkin hyvin luonnollisia reaktioita vaikeaan tilanteeseen.
5. ANOPIN TAI APEN KANSSA SUKSET RISTISSÄ
Muista olla oma itsesi ja koita saada kumppanisi perhe konkreettisilla teoilla näkemään, että olet tullut viettämään mukavaa iltaa. Tarjoa apua, osallistu askareisiin ja ole kunnioittavasti mukana. Anna kumppanisi perheelle aikaa ja ole itse kärsivällinen.
Voi olla raskasta pitää positiivista tunnelmaa yllä, jos vastaanotto ei ole lämminhenkinen. Mikäli tilanne jatkuu ja aiheuttaa todella mielipahaa, voi olla hyvä ottaa asia puheeksi ja kysyä onko heitä jäänyt jokin asia vaivaamaan.
6. MITEN ITSE LÖYTÄÄ JOULUN RENTOUS PITKÄN TYÖSYKSYN JÄLKEEN?
Tämä on erityisen tärkeä aihe ja voi vaatia hieman harjoittelua. Mieli jää herkästi kiertämään työasioihin. Oma mieli onkin tärkeää virittää ajatukseen siitä, että lomalla ei tehdä töitä eikä murehdita. Stressaviin asioihin voi palata taas loman jälkeen.
Jos mahdollista, ota viimeisen työvuorosi jälkeen hetki aikaa itselle. Jos siirtyy suoraan töiden kiireestä joulujärjestelyiden kiireeseen, jää mieli stressitilaan, kortisoli- eli stressihormonitaso on korkealla ja rauhoittuminen on vaikeaa. Jos loman aikana tunnet itsesi stressaantuneeksi, koita tunnistaa olotila itsessäsi ja pyri katkaisemaan se tietoisesti. Vietä pari tuntia tekemättä mitään tai käy pitkällä kävelylenkillä, jonka aikana päätät jättää stressin taaksesi muutamaksi päiväksi. Koita nauttia asioista joita teet, ja keskity tähän hetkeen.
Neuvot antoi psykologi Jussi Eteläaho lääkärikeskus Mehiläisestä
Tiedotejuttu julkaistu aiemmin vuonna 2019