Miten nivelrikkoon sairastuneet pystyvät lisäämään hyvinvointiaan? Kysely paljastaa.
Vastaukseksi nousee terveelliset elintavat. Terveellisiin elämäntapoihin motivoi kyselyyn vastaajien mielestä oman jaksamisen parantuminen ja kipujen väheneminen.
”Se, kun huomaa, että omilla valinnoilla on vaikutusta ja jaksaa paremmin. Vähemmillä kivuilla voi nauttia elämästä, tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa.”
Useimmissa vastauksissa mainittiin sanat: mielen hyvinvointi, hyvä olo ja hyvinvointi, kun vastaajat kertoivat, mikä saa heidät tekemään terveellisempiä valintoja. Kivun välttäminen tai vähentäminen oli ihmisten toimintaa ohjaava voima 13 prosentille vastaajista. Yhtä moni perusti toimintansa toiveeseen siitä, että olisi ikääntyessäänkin vielä mahdollisimman toimintakykyinen. Joillakin pyrkimistä terveellisiin elintapoihin ajaa pelko ikääntyvän ihmisen tulevaisuuden näkymistä.
”En halua päätyä sänkyyn autettavaksi.”
Vastauksissa nousi esiin ihmisten halu osallistua itselleen merkitykselliseen toimintaan. Työssäjaksaminen, tai ylipäätään arjessa jaksaminen, on kyselyyn vastaajille merkityksellistä. Toisia motivoi painonhallinta. Ylipainon kuvattiin tekevän olon ja liikkumisen tahmeaksi. Erään vastaajan mukaan pienikin painonpudotus vaikuttaa myönteisesti polven ja lonkan vaivoihin. Vastauksissa tuli esiin motivaatiotekijöinä lapsenlapset, joiden kanssa halutaan jaksaa retkeillä ja touhuta.
Hyvä motivaattori on koira. Koiran kanssa ulkoillaan, liikutaan ja toisaalta koiran takia haluaa pysyä itse kunnossa, koska on vastuussa lemmikistä.
”Personal trainer − pian 8-vuotias cockerspanieli − vie minut lenkille joka päivä säässä kuin säässä.”
Tekonivelleikkaus mainittiin 21 vastauksessa − joko niin, että vastaajaa kertoi terveellisten elintapojen avulla pykivänsä välttämään tekonivelleikkauksen tai valmistautuvansa lähestyvään tekonivelleikkaukseen. Osa myös kertoi motivaation liittyvän leikkauksen jälkeiseen kuntoutumiseen.
Osalle vastaajista motivaatio oli selvästi sisäsyntyistä. Sisäisessä motivaatiossa jo tekeminen itsessään tuottaa tekijälle nautintoa. Vastaajat esimerkiksi kuvasivat liikkumisen olevan osa itseään ja pitäneensä liikunnasta aina.
Yksilöllinen tuki on hyvin tärkeää
Tukea elämäntapamuutoksiin saadaan terveydenhuoltojärjestelmästä, mutta erityisesti sen ulkopuolelta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (lääkärit, terveydenhoitajat, toimintaterapeutit, ravitsemusterapeutit, fysioterapeutit, psykologit ja fysiatrit) mainittiin 11 prosentissa vastauksista.
Elintavat eivät muutu pelkästään tiedolla ja yleisillä ohjeilla. Ihmiset tarvitsevat usein yksilöllistä tukea, jotta voivat askel askeleelta kulkea kohti terveellisempää elämää. Useat kyselyyn vastanneita ovat saaneet apua elämäntapamuutoksiin etsimällä tietoa kirjallisuudesta, lehdistä, yleisöluennoilta ja netistä. Tukena ovat myös puoliso, perhe, muut läheiset ja ystävät sekä vertaistuki- ja keskusteluryhmät.
”Kun kuulee, että muutkin onnistuu, niin innostuu itsekin kokeilemaan ja hakemaan tietoa.”
Mainintoja saivat myös liikunta- ja hyvinvointialan ammattilainen (personal trainer, liikunnanohjaaja, joogaopettaja) ja heidän ohjaamansa liikuntaryhmät. Näiden lisäksi useammassa vastauksessa mainittiin erilaiset kuntoutuskurssit ja muut kurssit, tuetut lomat ja yhdistyksen tarjoama virkistystoiminta sekä työnantajan tarjoama tuki. Osa vastaajista toi esiin myös älykellon hyvä tukena.
Kaikki eivät edes kokeneen tukea tarvitsevansa. Eräs vastaaja kommentoi itse katsoneensa kokovartalopeiliin ja havainneensa, että liikuntaa lisää ja sokeri ja pullat pois. Osa olisi kaivannut tukea enemmänkin, mutta kokivat, ettei sitä mistään saa tai että tuki on pirstaleista.
”Olisi hyvä, jos olisi alkuun saatavilla oma tsemppari, joka auttaisi ikään kuin ajamaan itseä sisään nivelterveyden maailmaan. Ohjeet käteen ja tee näin -tyyli jää helposti toteuttamatta uuden tilanteen ja sairauden edessä.”
Elämäntapojen muokkaaminen on vaikeampaa kuin lääkkeen tai lisäravinteen ottaminen. Ihmiset tarvitsevat tukea itseohjautuvuuteen. Keskustelemalla on mahdollista määrittää ihmiselle itselleen merkitykselliset muutokset ja realistiset tavoitteet. Tuen tulisi lähteä liikkeelle ihmisen omista tarpeista, toiveista ja arvoista.
Kyselyyn vastasi liki tuhat (tarkalleen 985) Suomen Nivelyhdistyksen ja Turun Seudun Nivelyhdistyksen jäsentä.