Taas on se aika vuodesta – flunssa iskee juuri silloin, kun vähiten pitäisi. Flunssalta ei voi suojautua rokotteella kuten influenssalta. Jotain on onneksi silti tehtävissä.
Suomessa sairastetaan vuosittain noin 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota.
– Aikuiset sairastuvat flunssaan keskimäärin 2–3 kertaa vuodessa ja lapset vielä useammin, sillä lapsilla vastustuskyvyn kehittyminen on vielä kesken, kertoo Terveystalon työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni.
Suurin riski on saada flunssatartunta omista käsistä
Flunssavirukset tarttuvat joko kosketus- tai pisaratartuntana. Yleisimmin tartunta tulee kosketuksen kautta. Virukset leviävät niin ovenkahvoihin, tietokoneen näppäimistöihin kuin bussin kaiteisiin, ja ne voivat säilyä pinnoilla jopa tunteja.
– Suurin riski on saada flunssatartunta omista käsistä. Monilla ihmisillä on tapana huomaamattaan koskea omiin kasvoihin, jolloin taudinaiheuttajat kulkeutuvat sormista nenään limakalvoille, jossa infektio tapahtuu, Vänni huomauttaa.
Paras tapa välttää flunssatorjunta on siis käsienpesu saippualla ja lämpimällä vedellä aina, kun tulee ulkoa sisälle, ennen ruokailua sekä vessakäynnin ja niistämisen jälkeen.
– Käsidesiä voi käyttää paremman puutteessa, mutta käsienpesua ei kannata korvata käsidesillä. Desinfiointiaine voi tuhota myös iholla elävät hyvät bakteerit, jotka pitävät huolta ihon tasapainosta ja hyvinvoinnista.
Omaa vastustuskykyä voi parantaa yksinkertaisilla keinoilla
Hyvän käsihygienian lisäksi flunssaa voi ehkäistä myös pitämällä huolta omasta vastustuskyvystä.
– Vastustuskykyä voi parantaa syömällä monipuolisesti ja huolehtimalla liikunnan ja levon tasapainosta. Kannattaa myös vältellä runsasta alkoholinkäyttöä ja ylimääräistä stressiä, jotka laskevat vastustuskykyä. Myös tupakoinnin lopettaminen kannattaa, sillä tupakoivat kärsivät hengitystietulehduksista muita useammin. Lyhyesti sanottuna terveelliset elämäntavat ovat hyvä keino myös flunssan ehkäisyssä, Toni Vänni kiteyttää.
Mitkä näistä keinoista tepsivät oikeasti flunssan ehkäisyyn tai hoitoon? Kysyimme lääkäriltä
- Sinkki. Tutkimusten mukaan sinkistä voi olla hyötyä flunssan ehkäisyssä. Sinkki saattaa myös hieman lyhentää flunssaoireiden kestoa. Päiväannoksen tulisi olla vähintään 75 mg suun limakalvoilta imeytyvää sinkkiasetaattia, jotta siitä olisi hyötyä.
- D-vitamiini. D-vitamiini vaikuttaa immuunijärjestelmään ja vastustuskykyyn myönteisesti, mutta ei ole todistettu, että siitä olisi hyötyä flunssan ehkäisyssä.
- C-vitamiini. C-vitamiini saattaa ehkäistä flunssaa, mutta määrien tulisi olla varsin suuria, useampi tuhat milligrammaa päivässä. Näyttö on kuitenkin heikompaa, kuin sinkin kohdalla.
- Probiootit. Probiooteista on kirjavia tutkimustuloksia, joista on vaikea vetää johtopäätöksiä. Nykytutkimusten valossa tiedetään, että probiootit vaikuttavat puolustusjärjestelmään myönteisesti suoliston bakteeriflooran kautta. Varsinaisesti flunssan ehkäisyssä probiooteista ei kuitenkaan ole hyötyä.
- Nenäkannu. Nenän huuhtelu nenäkannulla helpottaa tukkoista oloa, vaikka se ei auta selättämään itse virusta. Nenähuuhtelulla voi ylläpitää nenän limakalvojen hyvinvointia ja edistää liman poistumista nenäonteloista. Nenäkannun käyttö saattaa myös ennaltaehkäistä flunssan jälkitautien, kuten poskiontelontulehduksen syntymistä.