Erikoislääkäri Henna Peltonen vastaa tällä palstalla viikottain lukijoita askarruttaviin terveys- ja hyvinvointiaiheisiin kysymyksiin. Muistathan, että koska lääkäri ei näe potilasta, voi tutustua hänen hoitohistoriaansa ja tehdä tutkimuksia tätä kautta, vastaukset ovat vain suuntaa-antavia eivätkä täytä oikean diagnosoinnin kriteereitä. Hakeudu aina lääkärin vastaanotolle selvittääksesi tarkoin oireittesi syyt ja sairauden laatu.
Rokotusasiaa
Mistä ihminen voisi saada tietää mitä rokotuksia hänelle on annettu ja milloin, onko jotain yhtä rekisteriä? Mitä rokotuksia ihmisellä on syytä olla voimassa ja voiko niitä antaa kerralla? Rupesi huolestuttamaan oma rokotesuoja. Olen 55v nainen.
55n
Nykyään rokotustiedot tallennetaan potilastietojärjestelmiin, joista ne siirtyvät myös valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon (Kanta). Kansalaiset voivat katsoa omia rokotustietojaan Omakanta-palvelun kautta. Rokotustiedot löytyvät Omakanta-palvelusta siitä vuodesta alkaen, kun rokotustiedon kirjannut organisaatio on liittynyt kanta-arkistoon.
Vanhempien rokotusten osalta ei ole olemassa mitään keskitettyä arkistoa, ja niiden selvittämiseksi joutuu tekemään hiukan selvitystyötä. Monella on osa rokotustiedoista tallessa paperisella rokotuskortilla, ja voit pyytää tietoa omista rokotuksistasi niiden paikkakuntien terveyskeskuksista, joissa olet asunut. Lisäksi, jos olet saanut rokotuksia yksityisen terveydenhuollon puolella esimerkiksi työterveyshuollossa, voit pyytää tietoja niistä yksityisistä terveydenhuollon yksiköistä, joissa olet ollut hoidossa.
Myös se kertoo jotakin, jos tiedät, onko sinut rokotettu lapsuudessa kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. THL:n sivuilla on koottua tietoa siitä, milloin kansallisen rokotusohjelman kutakin rokotetta on alettu pistää ja mille kohderyhmille.
Tarvittavien rokotusten suhteen kannattaa tutustua THL:n nettisivuun, jossa on koottua tietoa lasten ja aikuisten rokotusohjelmasta ja tietoa riskiryhmien rokotuksista. Aikuisten tulee huolehtia, että ovat saaneet perussarjana vähintään kolme jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja poliorokotusta. Lisäksi jokaisella aikuisella tulee olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen antama suoja tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, ja hinkuyskärokotuksia tehostetaan aikuisiässä. 25-vuotiaana aikuiselle annetaan tehosteena kurkkumätä-jäykkäkouristus-hinkuyskärokote ja 45 ja 65 vuoden iässä annetaan kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen tehoste ja sen jälkeen 10 vuoden välein.
Tämän linkin takana on vielä tietoa riskiryhmien pneumokokkirokotuksista.
Koronarokotteen saavat Suomessa kaikki 16 vuotta täyttäneet, jotka haluavat ottaa rokotteen. Lisäksi rokotusta tarjotaan 12–15-vuotiaille nuorille, jotka kuuluvat sairautensa tai tilansa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin.
Matkalle lähtiessä tulee myös huolehtia rokotussuojastaan ja se, mitä rokotteita matkailija tarvitsee, riippuu kohdemaasta, kuinka pitkään maassa oleskelee ja minkälaisissa olosuhteissa matkalla on. Kohdemaassa tarvittavat rokotukset kannattaa selvittää aina hyvissä ajoin ennen matkalle lähtemistä. Esimerkiksi matkailijan terveysoppaassa on maakohtaiset tiedot tarvittavista rokotuksista.
Päänsärystä
Kun tunnen päänsärkyä, se tuntuu usein otsalla, ei oikeastaan muualla. Voiko päänsäryn syistä päätellä mitään siitä missä se tuntuu?
Tiina
Pelkkä päänsäryn sijainti päässä ei paljon kerro, mutta eri päänsärkydiagnooseilla on muita omia tyypillisiä piirteitään, joiden perusteella voidaan paljon päätellä, mistä päänsärky johtuu tai mikä päänsärkydiagnoosi on kyseessä. Käyn tässä läpi kaksi yleisintä päänsärkytyyppiä. Migreeni diagnosoidaan oireiden perusteella, ja sille tyypillisiä piirteitä ovat vain toisella puolella päätä tuntuva tai sykkivä kipu, kipu on vähintäänkin kohtalaista, siihen liittyy usein pahoinvointia, valo-, ääni- tai hajuherkkyyttä ja tavanomainen fyysinen rasitus (esim. kävely) tavallisesti pahentaa päänsärkyä. Migreenipäänsärkyä edeltävästi voi ilmetä myös ns. auraoireisto, joka voi olla näköhäiriö (sahalaita näkökentässä tai näkökenttäpuutos), raajojen tai kasvojen puutumisoire tai puhehäiriö.
Jännityspäänsärky sen sijaan on tavanomaisesti tasainen, puristava, pantamainen, molemmilla ohimoilla tuntuva särky tai se voi tuntua vain takaraivolla, otsalla tai päälaella. Usein jännityspäänsärky ilmenee päivän loppupuolella. Erotuksena migreenistä jännityspäänsärky ei pahene kevyessä – kohtalaisessa fyysisessä rasituksessa eikä siihen liity pahoinvointia. Jännityspäänsäryssä kalloa ympäröivät lihakset ovat usein arat.
Ilman veistä
Olen jostain lukenut ”lipolyysistä” eli että kaksoisleukaan pistettäisiin piikkejä joiden aineet hajottaisivat rasvaa. Onko tämä tutkittua ja kuinka turvallista? Olen perusterve 40-vuotias nainen, ja ylipainoa on jonkin verran, mutta rasvakudos ei lähde kyllä laihduttamalla.
Tanooki
Olemassa on Belkyra-niminen lääkeaine, jonka käyttöaihe on leuanalusrasvan poisto. Belkyran vaikuttavana aineena on deoksikoolihappo, joka hajottaa rasvasoluja ja on havaittu myös, että se saa aikaan uuden kollageenin muodostumista kudoksessa. Ennen lääkeaineen markkinoille tulemista täytyy sillä tehdä asianmukaiset eläin- ja potilaskokeet, joilla varmistetaan sen riittävä turvallisuus.
Siitäkin huolimatta lääke voi aiheuttaa haittavaikutuksia, ja tärkeää hoitoa antaessa on oikeanlainen potilasvalinta. Injektioalueelle voi harvinaisina haittavaikutuksina kehittyä hermovaurio, haavaumia tai kudoksen kuolio eli nekroosi. Yleisempiä mahdollisia haittavaikutuksia on nesteen kertyminen ja turpoaminen hoitoalueella, ihon tunnottomuus, kihelmöinti tai punoitus, mustelmat ja kyhmyjen muodostuminen hoitoalueelle
Jos hoitoa toivovalla henkilöllä on leuanalusiho erityisen löysää tai kaulalla ulkonevat lihasjuosteet, ei hoidon lopputulos ole välttämättä hyvä. Lisäksi lääkettä ei suositella käytettäväksi henkilöille, joiden painoindeksi on 30 tai yli.
Kaikki julkaistut lääkäripalstat tämän linkin takana
Kysy lääkäriltä!
Joka viikko erikoislääkäri Henna Peltonen vastaa lähettämiinne kysymyksiin. Kerrallaan voimme käsitellä vain muutamia kysymyksiä. Lukemalla palstan vastauksia voi saada apua mieltä askarruttaviin asioihin, vaikka itse ei olisi kysymystä lähettänytkään.
Jos haluat kysyä lääkäriltä, lähetä kysymyksesi osoitteella toimitus (at-merkki) terveydenasialla.com ja kirjoita aiheeksi viestiin ”lääkäripalsta”.
Kaikkiin kysymyksiin ei valitettavasti voi saada vastausta. Jos kysyt, kerro tarkasti ikäsi ja vaivasi. Pituuden ja painon ja lääkityksen kertominenkin voivat olla tarpeellisia tietoja lääkärille. Emme rekisteröi, säilytä tai yhdistä mitään nimi- ja henkilötietoja tai kysymyksiä toisiinsa, eikä kenellekään vastata suoraan. Kenenkään nimi ei tule esiin palstalla. Jokainen voi halutessaan lähettää kysymyksensä vaikka luomalla tarkoitusta varten uuden, nimimerkillä varustetun sähköpostiosoitteen.
Haluatko asioida erikoislääkäri Henna Peltosen vastaanotolla henkilökohtaisesti ja tavata hänet? Se onnistuu seuraavasti:
Henna Peltonen suorittaa esteettisiä hoitoja ja lääkinnällisiä botuliinihoitoja seuraavaksi Helsingissä 7.8. Näinä Helsinki-päivinä Peltoselle voi varata ajan terveysasioissa niin perinteiselle lääkärivastaanotolle kuin esteettisen hoidon vastaanotollekin.
