Nyt vietetään Hävikkiviikkoa. Me kerromme miten leivot maittavat hävikkisämpylät.

Hävikkiviikkoa vietetään jokasyksyiseen tapaan syyskuun puolivälissä. Hävikkiviikko keskittyy ja kannustaa ruokahävikin vähentämiseen. Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla ruuan kulutusta paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin.

Ruokaa heitetään roskiin miljoonia kiloja. Nelihenkinen perhe heittää vuosittain ruokaa roskiin jopa 500 eurolla.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa, tämä vastaa laskennallisesti 33 prosenttia kaikesta Suomen ruokahävikistä.

– Suurin osa kotitalouksien ruokahävikistä voitaisiin välttää paremmalla ennakoinnilla, suunnittelulla tai säilyttämällä ruoka oikein, muistuttaa MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.

Kotitalouden koko ja tyyppi vaikuttaa paljon ruokahävikin määrään, mutta rahaksi muutettuna esimerkiksi nelihenkinen perhe heittää vuodessa 500 euroa roskikseen ruoan muodossa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta koko ruokaketju työskentelee hävikin minimoimiseksi.

Kotitalouksien lisäksi ruokahävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja ravitsemuspalveluissa, kuten ravintoloissa tai vaikkapa kouluruokaloissa ja alkutuotannossa. Alkutuotannon osuus ruokahävikistä on näistä pienin, noin 11 prosenttia.


Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen:

– Mieti ja suunnittele ostokset ja ruoat ennakkoon.
– Parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
– Jäikö kattilaan puuroa tai pellille uunijuureksia? Lymyääkö jääkaapissa kuivahtanut juusto, nahistunut juures tai tilkka maitoa? Älä heitä hyvää ruokaa pois, vaan kokeile erilaisia hävikkiherkkuja!

Kokeile Heidi Siivosen hävikkisämpylöiden reseptiä.

Sadonkorjuun hävikkisämpylät

Kotitekoiset sämpylät ovat herkullisia, edullisia ja helppoja valmistaa. Sämpylöitä muhevoittamaan sopivat monenlaiset rippeet puurosta porkkanaan ja myös maitotuotteet.

2 dl tähteeksi jäänyttä puuroa
1 dl kypsää juuresmassaa (esimerkiksi haarukalla hienonnettuja uunijuureksia tai keitettyä perunaa survottuna) tai 1 dl juuresraastetta, esim. porkkanaa tai palsternakkaa
3 dl vettä, maitoa tai piimää
1 pss kuivahiivaa
1,5 tl suolaa
2 rkl siirappia
0,5 dl öljyä
7-8 dl sämpyläjauhoja

– Kuori ja raasta valitsemasi juures hienoksi raasteeksi tai survo haarukalla muutama kypsä peruna tai kourallinen tähteeksi jääneitä uunijuureksia. Sämpylätaikinaan sopivat myös jo hieman nahistuneet juurekset.
– Sekoita keskenään puuro, juuresmassa tai -raaste, neste, suola, siirappi ja öljy tasaiseksi massaksi.
– Sekoita kuivahiiva pieneen määrään jauhoja, ja lisää puuro-juures-seokseen.
– Alusta mukaan loput jauhot, puuhaarukalla sekoittaen.
– Taikina saa jäädä löysäksi, kuin paksuksi puuroksi.
– Peitä kulho liinalla, ja anna taikinan nousta vedottomassa paikassa kaksinkertaiseksi.
– Nostele taikinasta kahdella isolla lusikalla sämpylöitä pellille.
– Paista 225 asteessa kauniin värisiksi, 15-20 minuuttia.

Resepti ja kuva: Heidi Siivonen