Kuiva suu on syy hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle.

Suun kuivuminen nimittäin lisää olennaisesti suusairauksien riskiä ja heikentää muutenkin elämänlaatua. Kuivan suun syy on tärkeä selvittää mahdollisimman pian ja aloittaa tukihoidot, sillä suunterveys voi romahtaa nopeastikin.

Suu kuivuu kaikenikäisillä

Suun kuivuminen on yleinen vaiva etenkin iäkkäämmillä ihmisillä, mutta kuivasuiset potilaat voivat olla myös nuoria. Monesti kuivan suun syynä on lääkitys, jokin yleissairaus tai päihteiden käyttö.

Lääkkeistä mielialalääkkeiden rooli on kasvanut viime vuosina. Kuiva suu voi myös paljastaa jonkin vakavamman yleissairauden, kuten esimerkiksi diabeteksen tai Sjögrenin syndrooman. Sjögrenin oireyhtymän ensioireet alkavat useimmiten 40–50 vuoden iässä, ja valtaosa (yli 90 prosenttia) potilaista on naisia. Taudin esiintyvyyttä ei tarkkaan tunneta, mutta sitä pidetään nivelreuman jälkeen yleisimpänä reumaattisena autoimmuunisairautena.

Kuiva suu voidaan jakaa kahteen oirekokonaisuuteen: kuivan suun tunne ja syljenerityksen väheneminen. Nämä oireet ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, mutta eivät aina kuitenkaan esiinny samanaikaisesti. Tavallisesti suu alkaa tuntua kuivalta, kun syljen määrä vähenee noin puoleen normaalista.

–  Syljeneritys ei yleensä muutu itsestään, ja monille tieto taustasyystä tulee yllätyksenä. Tärkeää on saada tukihoidot alkuun mahdollisimman pian, toteaa hammaslääketieteen tohtori Antti Tiisanoja.

Syljellä on suuri merkitys. Syljen tehtävänä on huuhtoa ja puhdistaa suuta sekä estää haitallisten mikrobien pääsyä elimistöön. Heikentynyt syljeneritys voi aiheuttaa hampaiden reikiintymistä, suun ien- ja sienitulehduksia sekä suun arkuutta ja kipua. Potilaan arjessa merkittävä vaikutus on elämänlaadun heikkeneminen: kuiva suu hankaloittaa muun muassa puhumista ja syömistä, vaikeuttaa esimerkiksi hammasproteesien käyttöä sekä voi vaikuttaa yöuneen.

Kuivan suun oireita voidaan helpottaa

Mikä sitten avuksi? Hoidoilla pyritään kostuttamaan suuta, lisäämään syljeneritystä ja ehkäisemään suusairauksia. Hoitokokonaisuuteen tarvitaan suun omahoitoa, perussairauksien hyvää hoitoa ja lääkehoidon tarkistamista mahdollisuuksien mukaan. Tarvitaan myös säännöllisiä käyntejä hammaslääkärillä. Kuivasuisen potilaan tulee kiinnittää erityistä huomiota päivittäiseen suuhygieniaan, jota voidaan tukea tehokkaammilla suunhoitotuotteilla, kuten vahvemmalla fluorihammastahnalla.

Sylkirauhasten heikentynyttä toimintaa voidaan stimuloida kotikonstein esimerkiksi ksylitolipurukumilla tai -pastilleilla ja suosimalla pureskelua vaativaa ruokaa. Suun kostutukseen voidaan käyttää ruokaöljyä ja vettä sekä myös erilaisia sylkeä korvaavia geelejä ja suihkeita.

– Vaikea-asteista sylkirauhasten vajaatoimintaa voidaan hoitaa myös lääkkeillä, ja joillekin potilaille voidaan kokeilla sylkirauhasten stimulointia sähköllä, laserilla ja akupunktiolla. Tärkeää on löytää kullekin potilaalle sopivat hoidot ja kotihoitotuotteet. Yleensä sopivin apu löytyy etsimällä ja kokeilemalla, toteaa Antti Tiisanoja.

Uutta tutkitaan

Tutkimus povaa uusia tuulia kuivan suun hoitoon.

Sylkirauhasten kudostuhon ehkäisemiseen kehitetään biologisia lääkkeitä, ja lisäksi tutkitaan syljeneritystä palauttavia kantasoluhoitoja. Tutkimustyö on vielä alkuvaiheessa, mutta antaa toivoa myös heille, joiden syljeneritys ei voi palautua nykyhoidoilla.

Mikä Sjögrenin syndrooma?

  • Primaarinen eli itsenäinen Sjögrenin oireyhtymä (syndrooma) on reumasairauksiin kuuluva krooninen autoimmuunitauti, jonka luonteenomainen piirre on avoeritteisten rauhasten, kuten sylki- ja kyynelrauhasten, krooninen tulehdus.
  • Silmien ja suun kuivuus ovat taudin yleisimmät oireet. Muita tavallisia oireita ovat väsymys ja nivelsäryt. Vaikeammat sisäelinten komplikaatiot ovat harvinaisia. Lähde: Terveyskirjasto