Kovassa nousussa oleva laji on vienyt eri-ikäisten sydämet. Eikä ihme, se kohottaa niin fyysistä kuin henkistäkin hyvinvointia.
Kyse on tietenkin talvipyöräilystä, eli läskipyöräilystä. Tämä tarkoittaa ajelua paksurenkaisilla maastopyörillä. Isot, leveät renkaat mahdollistavat pyöräilyn vaikeammassakin maastossa ja lumella ongelmitta sesongista riippumatta, mikä on viime vuosina houkutellut maastopyöräilyn pariin myös uusia harrastajia.
Esimerkiksi Ylläksellä panostetaan läskipyöräilyyn toden teolla. Alueella on lähdetty hemmottelemaan harrastajia eksklusiivisuuksilla, mitä muualta ei hevin löydä: laaja ja laadukas reitistö aidossa erämaassa sekä pitkään jatkuva talvisesonki.
Ylläksellä on noin 50 kilometriä merkittyjä talvipyöräily-/lumikenkäreittejä. Ajettavaa löytyy sekä aloittelijoille että kokeneemmille kuskeille.
–Suosio on ollut niin huikea, että vuokraamoistakin ovat välillä ehtineet pyörät loppua Nina Forsell Ylläksen matkailusta toteaa.
Läskipyöräily koukuttaa kenet tahansa
Talvipyöräilyyn ei vaadita pitkää urheilutaustaa tai rautaista kuntoa.
-Talvella jäykkäperäinen pyörä on rennompi polkea, varsinkin kovilla keväthangilla, jolloin eteneminen on vaivatonta. Kesällä kivien ja juurien sekaan mielivällä kannattaa olla täysjousitettu pyörä, jolloin isotkin töyssyt taittuvat kevyemmin ajajaa ja pyörää isommin rasittamatta, opastaa Sportia Ylläksen Olli Suvilampi.
Läskipyöräilyn parhaita puolia on sen monipuolisuus – harrastaa voi niin kesällä kuin talvellakin, eikä laji ole niinkään sidoksissa vuodenaikoihin. Parhaimmillaan kevään teräshankien myötä pyöräilijä on vapaa viilettämään ympäri erämaata, omassa rauhassa, jopa ilman merkittyä polkua. Huhtikuu on muutoinkin talvimatkailijan kulta-aikaa, sillä hohtavat keväthanget täyttyvät nopeasti risteilevistä suksien ja pyörien jäljistä.