Perusterveydenhuoltoon toivotaan nykyistä enemmän reumaosaamista, selviää Reumaliiton tutkimuksesta, johon vastasi 1 263 nivelreumaa sairastavaa henkilöä.
Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen reumasairaus. Se on pitkäaikaissairaus, jonka lääkehoito jatkuu pitkään, usein loppuelämän.
Lääkehoidon vaikutuksia seurataan säännöllisillä laboratoriokokeilla. Reumaliiton tutkimukseen vastanneista 1 263 nivelreumaa sairastaneesta henkilöstä seurantakokeissa kävi 90 prosenttia.
Vastuu laboratoriotulosten seurannasta on pitkälti potilaalla itsellään. Vastaajista 64 prosenttia kertoi katsovansa tulokset itse OmaKannasta tai muusta digitaalisesta kanavasta. Tämä vaatii potilaalta omatoimisuutta ja osaamista, niin digikanavien käytössä kuin tulosten arvioinnissa.
Hoitava taho ilmoitti tuloksista säännöllisesti vain 16 prosentille vastaajista.
”Suurin osa nivelreumaa sairastavista on osaavia ja pystyy arvioimaan laboratoriotuloksiaan omatoimisesti. Nivelreuma on kuitenkin tyypillisesti iäkkäiden ihmisten sairaus ja on syytä miettiä, onko potilaalla jo liikaa vastuuta oman sairautensa seurannasta muuttuvien digitaalisten palveluiden maailmassa”, sanoo Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.
Nopea hoito estää vammautumisen
Nivelreuma diagnosoidaan ja hoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa. Kun akuutti vaihe rauhoittuu, hoito siirretään usein perusterveydenhuoltoon.
Hoitamaton nivelreuma voi aiheuttaa niveliin pysyviä muutoksia ja virheasentoja. Sairaudelle on tyypillistä, että se voi aktivoitua nopeasti pitkän rauhallisen jakson jälkeen.
Perusterveydenhuollossa ei aina tunnisteta, milloin muutokset vaativat pikaisia toimia.
Kun nivel tulehtuu, kasvaa pysyvien virheasentojen riski. Tulehduksen nopea rauhoittaminen on tärkeää. Se onnistuu parhaiten nivelten paikallishoidolla eli suoraan niveliin annettavilla kortisonipistoksilla.
Tutkimuksen vastaajista 59 prosentin nivelreumaa hoidetaan joskus kortisonipistoksilla. Heistä 40 prosenttia sai tarvitsemansa pistoksen viikon sisällä. Muilla hoitoon pääsy kesti pidempään.
”Yksi kuukausi on kohtuuton aika pistosjonoon, kun yrittää pysyä työkykyisenä”, kirjoittaa yksi vastaajista.
Pitkään nivelreumaa sairastaneet osaavat yleensä arvioida, milloin pistokselle on tarvetta. Toimenpide itsessään voi olla ikävä, mutta onnistuneen pistoksen hyödyt merkittäviä.
Perusterveydenhuollosta ei aina löydy tarvittavaa osaamista.
”Pahimmillaan pistosaikaa on joutunut odottamaan 6 viikkoa. Terveysasemilta ei ole löytynyt lääkäriä, joka olisi osannut pistää pikkuniveliin, jotka minulla useimmin tulehtuvat”, kertoo työikäinen vastaaja.
Reuma vaatii osaavaa hoitoa
Nivelreuman lääkehoito on kehittynyt paljon viimeisten 30 vuoden aikana. Sitä ennen sairastuneilla henkilöillä on paljon pysyviä nivelmuutoksia.
Nykyään diagnoosin saavilla ennuste on merkittävästi parempi, etenkin jos sairaus tunnistetaan ja tehokas hoito aloitetaan nopeasti. Hoidon säännöllinen seuranta on tärkeää.
Aina osaajan ei tarvitse olla lääkäri vaan sairastunut hyötyy osaavan hoitajan hoidosta ja ohjauksesta. Aikaisemmin perusterveydenhuollossa työskenteli reumaan erikoistuneita hoitajia, mutta heitä on enää harvassa paikassa. Moni pitkään sairastanut toivoi reumahoitajien paluuta.
”Näin pitkään reumaa sairastaneena olen nähnyt paljon parempiakin aikoja. Kehittämistä olisi juuri siinä, että saataisiin reumahoitajat takaisin perusterveydenhoitoon”, eläkeikäinen vastaaja kertoo.
Reumaliiton Anu Uhtio on samoilla linjoilla.
”Olisi järkevää palata perusterveydenhuollossa siihen, että potilaita ohjaisi nykyistä useammin reumasairauksiin perehtynyt hoitaja. Osaava hoito sitouttaisi ihmisen paremmin omahoitoon ja vähentäisi erikoissairaanhoidon tarvetta. Se vähentäisi myös sairastavan huolta ja auttaisi tunnistamaan, koska sairaudessa tapahtuvat muutokset vaativat erikoislääkärin arvion”, Uhtio sanoo.
Reumaliitto teetti tutkimuksen reumasairauksien hoidon laadusta tammikuussa 2025. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi 3490 eri reumasairauksia sairastavaa ihmistä. Heistä 36 prosenttia kertoi pääasialliseksi diagnoosikseen nivelreuman. Nivelreuman hoitoon ollaan yleensä tyytyväisiä, mutta osalla potilaista hoitoon pääsy viivästyy.
Nivelreumaa sairastavista vastaajista 56 prosenttia oli vanhuuseläkeiässä. Pisimpään sairastaneet olivat saaneet nivelreumadiagnoosin jo 1950-luvulla.
Tutkimuksen toteutti Innolink. Tutkimuksen teettämistä tukivat Novartis ja UCB.