Matalapaineinen ylipainehappihoito on yleistynyt nopeasti kuluttajille tarjottavissa hyvinvointipalveluissa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes pitää kehitystä huolestuttavana ja muistuttaa, että hoitoa tarjoavien yritysten on varmistettava laitteiden ja menetelmien turvallisuus. Tukes selvittää hoitoihin liittyviä riskejä yhteistyössä Fimean kanssa ja valmistelee tarkempia ohjeita alan toimijoille.
Suurimmat turvallisuusriskit liittyvät happipalon vaaraan, väärin koottuihin laitteistoihin ja puutteelliseen valvontaan. Happi on erittäin herkästi syttyvää, ja esimerkiksi keinokuituiset tekstiilit, torkkupeitot tai matkapuhelimet voivat kammiossa aiheuttaa kipinän ja johtaa hengenvaaralliseen paloon. Pahimmillaan myös asiakas voi syttyä palamaan.
Tukesin mukaan osa yrityksistä kokoaa hoitolaitteistot itse erillisistä osista. Tämä voi johtaa yhteensopimattomuuksiin ja siihen, etteivät paineenkestot vastaa toisiaan. Paineenvaihtelut kuormittavat laitteita ja voivat vaarantaa asiakkaan turvallisuuden.
Lisäksi on havaittu tapauksia, joissa laitteiston tehdasasetuksia on ohitettu ja säädöt on tehty omin päin. Joissain hoitopaikoissa asiakas on vastannut itse laitteen ohjauksesta, mikä ei ole sallittua. Valvonnan puute, puutteellinen hiilidioksidin poisto ja laitteiston tekniset puutteet lisäävät hoidon riskejä.
Vaikka paineet ovat matalia, hoito ei sovi kaikille. Asiakkaan terveydentila voi myös vaikuttaa hoidon turvallisuuteen, eikä sen soveltuvuutta tule arvioida ilman asiantuntemusta.
Toisin kuin sairaaloiden lääkinnällinen ylipainehappihoito, hyvinvointipalveluissa annettu hoito ei kuulu terveydenhuollon piiriin. Se on kulutuspalvelua, jota koskee kulutuspalvelulainsäädäntö. Tukes valvoo hoidon turvallisuutta painelaitelain ja kuluttajaturvallisuuden näkökulmasta, mutta laitteet eivät kuulu painelaiterekisteriin eikä niiden käyttöön vaadita virallista valvontahenkilöä.
Tukes muistuttaa, että hoidon turvallisuudesta vastaa aina palveluntarjoaja.