Tiesitkö tai oletko kuullut SRT-testistä.
Sitting-rising-test, eli SRT, (istu-nouse-testi) on yllättävän yksinkertainen tapa arvioida ihmisen terveydentilaa ja toimintakykyä.
Testissä henkilö istuu lattialle ja nousee sieltä takaisin ylös ilman tukea.
Pisteitä kertyy korkeintaan kymmenen: viisi istumisesta ja viisi ylösnoususta. Jokainen käsien, polvien tai kyynärvarsien käyttö, horjahdus tai tasapainon menetys vähentää tulosta.
SRT ei mittaa vain yhtä ominaisuutta, vaan yhdistää useita: lihasvoimaa, tasapainoa, nivelten liikkuvuutta ja kehon hallintaa. Siksi se kertoo kokonaisvaltaisesti, miten keho toimii. Hyvä tulos viittaa yleensä siihen, että lihaksisto, nivelet ja tasapaino ovat kunnossa. Heikko tulos taas voi olla merkki siitä, että voima, liikkuvuus tai tasapaino on heikentynyt.
Tutkimusten mukaan SRT-tulokset ennustavat jopa elinajanodotetta. Ne, jotka tarvitsevat useasti tukea tehtävän aikana tai menettävät tasapainonsa suorituksen aikana, ovat seurannoissa selvästi useammin menehtyneet kuin ne, jotka suoriutuvat testistä vaivatta. Siksi testiä käytetään monissa maissa fyysisen toimintakyvyn arviointiin.
On kuitenkin huomioitava, ettei testi sovi kaikille. Jos henkilöllä on nivelvaivoja, selkäkipuja, tekoniveliä tai muita liikkumista rajoittavia sairauksia, tulosta ei voi verrata terveeseen väestöön.
SRT toimii parhaiten osana laajempaa terveydentilan arviointia, mutta sen vahvuus on yksinkertaisuudessa: lattialle istuminen ja sieltä ylös pääseminen kertoo paljon siitä, miten keho voi – ja antaa usein syyn panostaa voimaan, tasapainoon ja liikkuvuuteen ajoissa.
Teksti: Timo Palonen, lähde: Prevention