Yhtäkkiä näkökentässä alkaa liikkua jotakin outoa. Silmässä näyttää olevan roska, vaikka siellä ei ole mitään. Näkyy viiruja, lankamaisia haituvia, harmaata suttua tai musta läiskä, joka karkaa katseen mukana sivuun. Joskus mukana on valonvälähdyksiä, kuin pieniä salamoita näkökentän laidalla.

Tilanne voi hämmentää. Moni hieroo silmää, pesee kasvoja ja ihmettelee, miksi häiriö ei katoa.

Varsinkin jos ikää on yli 50 vuotta, oireiden taustalla voi olla lasiaisen irtauma. Se on hyvin tavallinen, useimmiten vaaraton silmän ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Lasiainen on silmän sisällä oleva hyytelömäinen rakenne, joka muuttuu iän myötä nestemäisemmäksi ja voi irrota verkkokalvon pinnasta.

Ei yleensä hoideta

Lasiaisen irtauma voi tulla myös nuoremmalle, mutta se on harvinainen alle 40-vuotiailla ja yleistyy selvästi viidenkymmenen ikävuoden jälkeen. Myös likitaitteisuus, silmäleikkaukset, silmävammat ja tietyt silmäsairaudet voivat lisätä riskiä.

Oireet ovat usein juuri niitä, joita ihminen kuvailee roskiksi, langanpätkiksi, viiruiksi, hämähäkinseitiksi tai liikkuviksi varjoiksi. Ne liikkuvat katseen mukana, eivätkä lähde pois silmää räpyttämällä. Jos lasiainen vetää verkkokalvoa, ihminen voi nähdä myös salamointia.

Pelkkää lasiaisen irtaumaa ei yleensä hoideta. Se on kiusallinen, mutta tavallisesti vaaraton vaiva. Oireet helpottavat usein viikkojen tai kuukausien aikana, kun silmä ja aivot tottuvat näkökentässä liikkuviin samentumiin. Itse lasiainen ei palaudu entiselleen, mutta haitta tuntuu usein ajan myötä pienemmältä.

Tärkeää on kuitenkin se, ettei uusia oireita pidä vain kuitata ikänäköön tai tavalliseksi vaivaksi. Lasiaisen irtauman yhteydessä verkkokalvoon voi syntyä repeämä. Terveyskirjaston mukaan noin kymmenesosassa oireita aiheuttavista lasiaisirtaumista löytyy reikä verkkokalvolta.

Verkkokalvon repeämä voi johtaa verkkokalvon irtaumaan. Se on jo vakava tilanne, joka voi uhata näköä ja vaatii nopeaa hoitoa. Hoitamattomana verkkokalvon irtauma voi heikentää näköä pysyvästi.

Milloin lääkäriin?

Silmälääkäriin on syytä hakeutua lähiviikkojen aikana, jos näkökenttään ilmaantuu uutena oireena roskia, samentumia, langanpätkiä, liikkuvia pisteitä tai salamointia.

Nopeammin on toimittava, jos oireet viittaavat verkkokalvon ongelmaan. Vuorokauden sisällä tarvitaan tutkimus, jos näkökenttään ilmestyy tumma yhtenäinen varjo tai verhomainen alue, näkö heikkenee, viivat vääristyvät tai näkökentässä näkyy nokisadetta eli suuri määrä tummia pisteitä. Myös runsas tai paheneva salamointi on syy hakeutua tutkimuksiin.

Silmälääkäri tutkii silmän mikroskoopilla ja tarkistaa, onko lasiaisen irtauma aiheuttanut verkkokalvolle repeämää tai verenvuotoa. Jos verkkokalvossa todetaan pieni reikä tai repeämä, sitä voidaan usein hoitaa laserilla. Laserhoidossa repeämän ympäristö kiinnitetään, jotta verkkokalvo ei pääse irtoamaan.

Sokeutuminen ei ole vaaratekijä lasiaisen irtautumisessa, vaikka moni sitä pelkää. Riski liittyy siihen, jos mukana on verkkokalvon repeämä tai verkkokalvon irtauma, ja hoito viivästyy.

Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä, Cleveland Clinic, NHS,