Myrkyllinen piikkipihdikki on levittäytynyt Suomen lounaisrannikolta aiempaa idemmäs.
Suomen Luonnon mukaan lajia löytyi tämän vuoden loppukesällä jo Porkkalanniemestä. Aiemmat lähimmät havaintopaikat olivat Hangon seudulla.
Tulokkaan purema voi aiheuttaa voimakasta kipua, mutta ihmisten purematapaukset ovat silti vielä varsin harvinaisia. Piikkipihdikki viettää varsin piilottelevaa elämää, eikä sitä yleensä tapaa ainakaan ihmisasumuksissa.
Euroopan hämähäkkitutkijoiden seuran mukaan puremasta seuraa heti polttava kipu, joka on voimakkaimmillaan 5–20 minuutin kuluttua. Kipu voi jatkua useita tunteja, ja sen voimakkuutta verrataan ampiaisen pistoon.
Puremakohta voi turvota, punoittaa ja kutista. Mahdollisia oireita ovat myös pahoinvointi ja lievä kuume.
Piikkipihdikki voi purra, jos sitä yrittää ottaa kiinni tai muuten ahdistelee. Erityisen hanakasti naaras puolustaa munakoteloaan.
Suomessa laji havaittiin ensimmäisen kerran Seilin saarella vuonna 2022. Sen jälkeen havaintoja on kertynyt muualtakin lounaisesta saaristosta ja rannikolta.
Suomen Luonnon mukaan ilmaston lämpeneminen suosii lajia, ja lisääntynyt kuivuus on todennäköisesti auttanut sitä leviämään.
Matkaa poikaset voivat taittaa myös ilmassa. Ne päästävät ilmaan seittirihmoja ja kohoavat niiden varassa hyödyntäen ilmakehän sähkövarauksia.
Piikkipihdikin voi kohdata esimerkiksi niityllä, kesantopellolla tai polun pientareella. Pyyntiverkkoa se ei kudo, vaan taltuttaa saaliin myrkyllä. Vahvoilla leuoillaan se pystyy pyydystämään heinäsirkankin.
Naaraan ruumis on ilman jalkoja noin 10–15 millimetriä pitkä. Koiraat ovat hieman pienempiä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cheiracanthium_punctorium#/media/File:Cheiracanthium_punctorium_-Ludivine_Lamare-_302948050.jpeg
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/
Lähteenä mm. Suomen Luonto