Jatkuvatoiminen sokerimittaus on tarkoitettu diabeetikkojen sokeriarvojen tehostettuun seurantaan ja vaihteluiden havaitsemiseen. Nyt siitä tehtiin kysely mittauslaitteita kuukauden käyttäneiden kesken.
Jatkuvassa sokerimittauksessa käytetään apuvälineitä, jotka mittaavat elimistön glukoosipitoisuutta viiden minuutin välein ja tallentavat mittaukset seitsemän vuorokauden ajalta.
Diabetesliitto kysyi kudossokerin sensorointia yli kuukauden käyttäneiltä kokemuksia laitteista. Tulosten valossa menetelmä on hyödyllinen diabeteksen omahoidossa. Vastaajat kokivat sen parantavan hoitotasapainoa, elämänlaatua ja hoitomotivaatiota.
Diabetesliiton verkkosivuilla maaliskuussa kaksi viikkoa avoimena olleeseen kyselyyn vastasi 745 diabeetikkoa tai diabeetikkolapsen huoltajaa. Lähes kaikilla oli tyypin 1 diabetes. Valtaosa vastaajista oli alle 50-vuotiaita. Alle 14-vuotiaita tai heidän huoltajiaan oli kolmasosa. Kaksi kolmasosaa vastanneista oli naisia. Yli puolella oli monipistoshoito.
Lähes kaikki vastanneet kokivat, että päivittäinen hoito sujui laitteen käyttöönoton jälkeen aiempaa helpommin. Elämänlaadun kannalta erityisen suuri merkitys oli turvallisuudentunteen lisääntymisellä: yli 80 prosenttia vastanneista koki olonsa aiempaa turvallisemmaksi ja yönsä nukkui paremmin noin 60 prosenttia vastaajista.
Huolestuneisuus niin liian korkeista kuin liian matalistakin verensokereista väheni sensorointilaitteen ansiosta. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että hiilihydraattien arviointi oli helpottunut. Joka toinen koki, että diabetes rajoitti elämää entistä vähemmän.
Jatkuva sensorointi parantaa hoitotasapainoa
Myönteiset vaikutukset näkyivät vastaajien kertoman mukan myös hoitotasapainoa kuvaavissa laboratoriotuloksissa. Pitkän ajan hoitotasapanoa kuvaava HbA1c oli parantunut 80 prosentilla vastaajista. Merkittävää paraneminen oli 40 prosentilla vastaajista.
Samankaltaisia tuloksia saatiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä selvityksessä, jossa potilaat saivat käyttöönsä lukulaitteella luettavan flash-mittarin. Selvityksen tuloksista kerrotaan huhtikuun Diabetes ja lääkäri -lehdessä.
Artikkelin kirjoittajat toteavat, että vaikka flash-mittarin kustannukset ovat 2,5 suuremmat sormenpäämittauksiin verrattuna, ajan mittaan tulee säästöjä diabeteksen lisäsairauksien vähentyessä. Hintavertailussa oletettiin, että verensokeri mitataan sormenpäästä kymmenen kertaa päivässä.
Asuinpaikasta riippumatta
Kudossokeria jatkuvasti mittaavat laitteet ovat mullistaneet diabeteksen hoidon. Niitä on markkinoilla useita erilaisia. Nykyaikaisen hoidon tulee Diabetesliiton näkemyksen mukaan olla siitä hyötyvien ja sitä tarvitsevien saatavissa asuinpaikasta riippumatta.
Sensorointilaitteiden myöntämisen ehdoista päätettäessä huomioidaan yleensä vain se, miten sensorointi vaikuttaa hoitotuloksiin. Diabetesliitto halusi kerätä diabetesta sairastavien arkikokemuksia ja tietoa sensoroinnin vaikutuksista elämänlaatuun ja arjessa selviämiseen.
Diabeetikon oma aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen hoitoonsa ovat välttämättömiä hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi. Hoitotavoitteisiin pääsemistä helpottaa hyvä elämänlaatu.
–Jos on lääketieteelliset perusteet, pitää sensoreita saada kunnan hoitotarvikejakelusta yhdenvertaisesti. Käypä hoito -suositus antaa suuntaa siihen, milloin sensorointi on tarpeellinen, selvittää erityisasiantuntija Irene Vuorisalo, Diabetesliitosta.