TT- ja MRI-kuvaukset ovat hyviä välineitä, joita käytetään nykypäivän diagnostiikassa enemmän kuin koskaan. Tässä jutussa selviää muun muassa mitkä ovat niiden edut toisiinsa nähden.

Mitä eroa on tietokonetomografialla ja magneettikuvauksella?

Tietokonetomografia eli TT-kuvaus eli ”kerroskuvaus” käyttää röntgensäteitä ja tietokoneavusteista laskentaa kehon viipalekuvien muodostamiseen. Laite pyörii kuvattavan kohteen ympärillä ja ottaa useita röntgenkuvia eri kulmista. Näistä muodostetaan kolmiulotteinen poikkileikkauskuva elimistöstä. TT-kuvaus on hyvin nopea – tyypillisesti kestoltaan vain muutaman minuutin mittainen.

Magneettikuvaus taas toimii täysin eri periaatteella. Siinä ei käytetä röntgensäteitä lainkaan, vaan kuvat saadaan aikaan voimakkaan magneettikentän ja radioaaltojen avulla. Elimistön atomiytimet lähettävät radioaaltojen vaikutuksesta signaaleja, jotka analysoidaan kuvaksi. Magneettikuvauksessa käytettävä laite on putkimainen, ja tutkimus kestää yleensä 15–60 minuuttia.

Onko TT ja CT sama asia?

CT ja TT ovat sama asia. CT tulee englannista: Computed (computirized) Tomography. TT on suomenkielinen lyhenne: tietokonetomografia.

MRI tarkoittaa samaa kuin magneettikuvaus. MRI tulee englannista: Magnetic Resonance Imaging.

Mihin tilanteisiin kumpikin sopii?

TT-kuvausta käytetään erityisesti silloin, kun tarvitaan nopea yleiskuva kehosta. Se on ensisijainen tutkimus onnettomuuksien, vammojen, sisäisen verenvuodon tai esimerkiksi keuhkoveritulpan selvittelyssä. TT on hyvä myös silloin kun halutaan kartoittaa kasvainten levinneisyyttä koko kehossa tai tutkia luuston vammoja tarkasti.

Magneettikuvaus on tarkin menetelmä pehmytkudosten, aivojen, selkäytimen, nivelten ja hermojen tutkimiseen. Se soveltuu erinomaisesti myös kasvainten tarkempaan erotteluun, esimerkiksi silloin, kun halutaan selvittää, onko kyseessä hyvän- vai pahanlaatuinen muutos. Selkärangan, polven, lonkan ja lantion alueen vaivat näkyvät usein huomattavasti tarkemmin MRI-kuvissa kuin TT:ssä. Magneettikuvausta käytetään paljon myös silloin, kun halutaan välttää säteilyä – esimerkiksi nuorilla tai raskauden aikana.

Voivatko molemmat sopia samaan tarkoitukseen?

On monia tilanteita, joissa sekä TT että MRI antaisivat tarvittavan tiedon. Esimerkiksi kookas kasvain, välilevyn pullistuma tai aivoverenvuoto näkyvät kummallakin tavalla. Usein tutkimusmenetelmä valitaan käytännön perustein: mitä on saatavilla, mikä on potilaan kunto, kuinka kiireellinen tilanne on tai onko potilaalla esteitä jommallekummalle menetelmälle.

Jos potilaalla on sydämentahdistin, MRI voi olla sopimaton vaihtoehto, ja silloin käytetään TT-kuvausta. Jos taas säteilyä halutaan välttää, kallistutaan usein magneettikuvaukseen. Lääkäri valitsee kuvauksen tarkoitukseen parhaiten soveltuvan menetelmän.

Kumpi on kalliimpaa?

TT on tyypillisesti selvästi edullisempi tutkimus kuin MRI. Tämä johtuu siitä, että TT-laitteet ovat yleisempiä, kuvaus on nopea ja tutkimuksen suorittaminen halvempaa. MRI-laitteet ovat teknisesti monimutkaisempia ja tutkimus kestää pidempään, mikä nostaa kustannuksia.

Yksityisessä terveydenhuollossa MRI-tutkimus eli magneettikuvaus maksaa usein useita satoja euroja enemmän kuin TT eli tietokonekerroskuvaus eli -tomografia.

Kumpi turvallisempi?

TT-kuvaus aiheuttaa röntgensäteilyn vuoksi pienen säteilyaltistuksen. Vaikka nykylaitteet käyttävät mahdollisimman pieniä säteilymääriä, altistus ei ole täysin merkityksetön. Säteilykertymä voi vuosien mittaan kasvaa, jos tutkimuksia tehdään toistuvasti.

MRI-kuvauksessa säteilyä ei ole lainkaan, mikä tekee siitä turvallisemman erityisesti silloin, kun kuvauksia tehdään usein tai tutkitaan nuoria tai raskaana olevia potilaita.

TT:ssä voidaan käyttää jodipitoista varjoainetta, ja MRI:ssä gadolinium-pohjaista. Molemmat voivat aiheuttaa harvinaisia allergisia reaktioita tai munuaisvaikutuksia. Ennen varjoaineen käyttöä arvioidaan aina potilaan tilanne ja mahdolliset riskitekijät.

MRI ei myöskään sovi potilaille, joilla on tiettyjä metallisia tai sähköisiä implantteja, kuten sydämentahdistin, sisäkorvaistute tai vanha leikkausklipsi. Laitteen voimakas magneettikenttä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Myös lävistykset, korut ja meikki pitää poistaa ennen tutkimusta. TT-kuvauksessa tällaisia rajoituksia ei ole.

Kummassa on tunneli?

TT-laite on potilaan yli kulkeva ”dontisirinkilä.” Magneettikuvauslaitteessa eli MRI:ssä on tunneli, joka voi aiheuttaa joillekin ahtaanpaikankammoa. Kovaääninen laite saattaa tuntua myös epämiellyttävältä. MRI:n aikana on pysyttävä hyvin paikallaan, sillä pienikin liike voi pilata kuvan.

On olemassa myös leveitä tunneleita, esimerkiksi 70-senttisiä. Tunneli on hyvin tuuletettu ja valaistu ja siinä voi kuunnella musiikkia, jolloin koneen ääni peittyy. Jos pitää silmät kiinni ja kuuntelee musiikkia, muutamien minuuttien tutkimus on pian ohi.

Sattuuko tutkimus?

Kumpainenkaan tutkimus ei satu.

Jos pelottaa?

Voit aina pyytää rauhoittavaa esilääkitystä. Tutkimukseen voi ottaa mukaan ystävän, joka voi vaikka koskettaa sinua varpaasta.

Teksti: Timo Palonen

Lähteet: Terveystalo, Aava, Terveyskylä, Terveyskirjasto, Prevention