Kokoomuksen 53-vuotias kansanedustaja Terhi Koulumies kertoo sairastavansa syöpää.
-Hyvät Facebook-ystävät, minulla on eräänlainen syöpä. Se todettiin vasta sen jälkeen, kun olin jo lähtenyt ehdokkaaksi kuntavaaleihin, mietin silloin, että perunko vaaleihin osallistumisen. Ajattelin sitten kuitenkin pyrkiä kaupunginvaltuustoon, koska siellä päätetään julkisesta terveydenhuollosta ja se tuntuu nyt entistäkin tärkeämmältä. Tuntuisi kuitenkin väärältä pimittää tämä terveyttä koskeva tieto äänestäjiltä, joten kerron sen nyt. Muutenkin on alkanut tuntua, että keventäisi mieltä puhua asiasta avoimesti, Koulumies avaa asiaa somessa.
Parantavaa hoitoa ei ole
Hän kertoo vuodenvaihteen menneen uudelleen asennoituessa elämään.
-Minusta tuntuu, etten ole lähdössä ehdolle eduskuntavaaleihin enää tämän kauden jälkeen. Vointini fyysisesti on kyllä oikein erinomainen, tämä diagnoosi on ollut toistaiseksi enemmän henkinen kriisi, Koulumies kertoo.
Koulumiehellä on verisyöpä, polysytemia.
-Se ei ole todennäköisesti mitenkään välittömästi tappava sen jälkeen, kun aloin saada verenohennushoitoa veritulppien ehkäisyyn. Parantavaa hoitoa siihen ei kuitenkaan ole. HUS:n Syöpäsairaalan henkilökunta on ollut todella ihanaa, todella ammattimaisia ja ystävällistä, joten haluan välittää suuret kiitokset heille! Koulumies kertoo.
Mikä on Ekolla? Ellet jo tiedä, kurkista tänne!
Millainen tauti polysytemia on?
Polysytemia on harvinainen verisairaus, jossa elimistö tuottaa liikaa punasoluja. Tämä tekee verestä normaalia paksumpaa, mikä lisää veritulppien, sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä. Tautia esiintyy kahtena päämuotona: polysytemia vera ja sekundaarinen polysytemia.
Polysytemia vera on luuytimen syöpäsairaus, jossa veren punasolujen liikatuotanto johtuu useimmiten JAK2-geenimutaatiosta. Se kuuluu niin sanottuihin myeloproliferatiivisiin sairauksiin. Tauti voi ajan myötä edetä vakavaksi ja kehittyä esimerkiksi myelofibroosiksi tai leukemiaksi. Diagnoosi tehdään verikokeilla, joilla mitataan muun muassa hemoglobiinia ja hematokriittiä, sekä JAK2-mutaatiotestillä ja tarvittaessa luuydinnäytteellä.
Sekundaarinen polysytemia ei ole itsenäinen verisairaus, vaan seurausta elimistön reaktiosta hapenpuutteeseen. Sitä esiintyy esimerkiksi kroonisissa keuhkosairauksissa, uniapneassa, tupakoitsijoilla ja henkilöillä, jotka oleskelevat pitkiä aikoja korkeassa ilmanalassa. Näissä tilanteissa keho lisää erytropoietiinin eli EPO-hormonin tuotantoa, mikä stimuloi punasolujen muodostumista. Sekundaarista polysytemiaa voi esiintyä myös munuaissairauksien, kasvainten tai EPO-hormonin dopingkäytön yhteydessä.
Mikä on Ekolla? Ellet jo tiedä, kurkista tänne!
Taudin oireisiin voivat kuulua muun muassa päänsärky, huimaus, kutina erityisesti lämpimässä vedessä, näköhäiriöt, väsymys, raajakivut ja punakka iho kasvoissa. Polysytemia veran ensisijainen hoito on veren harventaminen eli venesektio sekä verihiutaleiden estolääkitys, kuten asetyylisalisyylihappo. Vakavammissa tapauksissa käytetään myös solunsalpaajia, esimerkiksi hydroksiureaa. Sekundaarisen polysytemian hoidossa keskitytään sen aiheuttaneen perussairauden tai taustatekijän hoitoon.
Lähteinä Terveyskirjasto ja American Society of Hematology