Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, jota esiintyy jopa joka kymmenennellä suomalaisella. Vaikka oire ei näy ulospäin, se voi heikentää elämänlaatua merkittävästi. Tinnitukselle on tyypillistä, että ihminen kuulee esimerkiksi vinkuvaa, humisevaa tai kohisevaa ääntä ilman ulkoista äänilähdettä.

Useita mahdollisia syitä – ei aina ohimenevää

Tinnituksen taustalla voi olla monia eri tekijöitä. Yleisimpiä ovat melualtistus ja ikääntymisen aiheuttama kuulon heikkeneminen. Tinnitus liittyy usein sisäkorvan aistinsolujen vaurioon, jonka seurauksena kuuloaivokuorelle päätyvä signaali vääristyy ja havaitaan tinnituksena. Tulehdukset, Ménièren tauti, flunssa, niskahartiaseudun jännitykset ja jopa hampaiden narskuttelu voivat laukaista tai pahentaa oiretta.

Lisäksi tinnitus voi liittyä verenkiertoon: korkeaan verenpaineeseen tai kolesteroliin, joka heikentää veren kulkua sisäkorvaan. Tinnituksen voimakkuuteen voi vaikuttaa myös stressi, joka voi lisätä oireiden häiritsevyyttä.

Monilla tinnitus on ohimenevää ja häviää itsestään, etenkin jos sen taustalla on tilapäinen syy. Joillakin oire jää kuitenkin pysyväksi ja voi muuttua krooniseksi. Häiritsevä tinnitus tarkoittaa sitä, että se vaikuttaa uneen, keskittymiseen tai mielialaan – ja silloin on syytä hakeutua lääkäriin. Myös toispuoleinen, äkillinen tai pulssin tahtiin sykkivä tinnitus vaatii lääkärin arviointia.

Hoitomenetelmät kehittyvät – parantavaa hoitoa ei vielä ole

Tinnitukseen ei tällä hetkellä ole olemassa parantavaa hoitoa, mutta oireiden lievittämiseen on kehitetty useita menetelmiä. Kuulokojeet ja erilaiset taustaäänihoidot voivat auttaa erityisesti silloin, kun taustalla on kuulonalenema. Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) puolestaan voi vähentää oireen aiheuttamaa stressiä ja parantaa elämänlaatua.

Uskallatko kurkistaa ja tutustua?

Tärkeä osa hoitoa on potilaan ohjaaminen ja rauhoittaminen: tinnitus ei ole vaarallinen, vaikka se voikin olla erittäin häiritsevää. Myös niskan, purentalihasten ja hartiaseudun rentouttaminen voi lievittää oireita, jos taustalla on lihasperäinen kuormitus. Lisäksi tarvittaessa arvioidaan verenpaine ja kolesterolitasot.

Uskallatko kurkistaa ja tutustua?

Uudemmista ja osin vielä kokeellisista hoidoista lupaavimpia ovat aivojen magneettistimulaatiohoito (TMS), vagushermon stimulaatio ja ylipainehappihoito. Mistä näissä on kyse?

Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS):

TMS-hoidossa aivojen toimintaa muokataan magneettikentän avulla. Turun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan TMS-hoito voi lievittää tinnituksen oireita merkittävästi. Tutkimuksessa 77 prosenttia potilaista koki saaneensa apua hoidosta, ja tinnituksen voimakkuus laski keskimäärin 39 prosenttia sekä häiritsevyys 45 prosenttia. Kuitenkin satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa aktiivi-TMS ei ollut lumehoitoa tehokkaampi. Lisäksi hoidon vaikutus ei ollut pysyvä, vaan se hävisi yleensä viikkojen tai kuukausien kuluessa. ​

Vagushermon stimulaatio (tVNS):

Vagushermon stimulaatiossa pyritään vähentämään tinnituksen aiheuttamaa stressireaktiota aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Pilottitutkimukset ovat osoittaneet, että tVNS yhdistettynä ääniterapiaan voi vähentää tinnituksen vaikeusastetta ja siihen liittyvää stressiä.

Ylipainehappihoito:

Ylipainehappihoidossa potilas hengittää 100-prosenttista appea lievässä ylipaineessa, mikä lisää kudosten hapensaantia. Tätä menetelmää on käytetty tinnituksen hoidossa erityisesti akuutissa vaiheessa. Helsinki Ear Instituten mukaan ylipainehappihoito voi olla hyödyllistä tinnituksen akuutissa vaiheessa, jos hoito aloitetaan alle kuuden viikon sisällä tinnituksen alkamisesta. ​

Lähteet: Aava, Terveystalo, Prevention, Turun yliopisto