Maailman PBC-päivänä tulevana sunnuntaina Munuais- ja maksaliitto muistuttaa, että kaikki maksasairaudet eivät johdu alkoholista. Terveystarkastuksessa havaittujen kohonneiden maksa-arvojen syy on aina selvitettävä.
Primaari biliaari kolangiitti eli PBC on autoimmuunimaksasairaus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita sappiteiden rakenteita vastaan.
Tulehduksellinen maksasairaus todetaan useimmiten sattumalta oireettomassa vaiheessa esimerkiksi terveystarkastuksessa, kun selvitetään syytä kohonneisiin maksa-arvoihin. Sairastuneista 90 prosenttia on 40–60-vuotiaita naisia. Sairauden taustalla on synnynnäinen alttius, mutta arvellaan, että sen laukaisee ympäristön kemiallinen ärsytys kuten tupakointi, hiusvärit, kynsilakka, pesuaineet tai asuinympäristö. Vuosittain Suomessa todetaan 30–50 uutta sairaustapausta. PBC on lisääntynyt viime vuosina länsimaissa.
PBC aiheuttaa tulehdusreaktion, joka johtaa sappiteiden vaurioitumiseen. Sairauden edetessä maksasolukko tuhoutuu ja korvautuu sidekudoksella, mikä voi johtaa ajan kuluessa maksakirroosiin. PBC etenee yleensä hitaasti. On tärkeää, että se todetaan ajoissa, koska lääkitys estää valtaosalla sairauden etenemisen kirroosiasteelle.
PBC:n yleisin oire on väsymys, joka ei riipu sairauden vaikeusasteesta. Sairauden jatkuessa jopa 70 prosentilla on elämää häiritsevää uupumusta. Joka toisella sairastuneesta on kutinaa, ja 10 prosentilla se on sietämätöntä. Sairauden edetessä voi esiintyä keltaisuutta, joka on jo merkki maksan vaikeasta vauriosta. Lisäksi sairauteen voi liittyä osteoporoosia, kolesteroliarvojen nousua, niveloireita sekä suun ja silmien kuivuutta.
PBC:tä ei voida ehkäistä ennalta, mutta sitä kyetään nykyään hoitamaan tehokkaasti. On tärkeää, että aina esimerkiksi terveystarkastuksessa havaittujen kohonneiden maksa-arvojen syy selvitetään.
– Monet sairastuneet kohtaavat paljon ennakkoluuloja, sillä moni luulee edelleen, että kaikki maksasairaudet johtuisivat alkoholista. PBC:n oireet ovat usein näkymättömiä, minkä vuoksi läheisten, ystävien tai työtoverien voi olla vaikea ymmärtää sitä, miten paljon se vaikuttaa sairastuneen elämänlaatuun, sanoo Munuais- ja maksaliiton kehittämispäällikkö, terveystieteen maisteri Hanna Eloranta.