Koronapandemia ja toteutetut rajoitustoimenpiteet ovat vaikuttaneet haitallisesti sijoitettujen lasten elämään ja korostaneet entisestään heidän haavoittuvaa asemaansa.

Tämä selviää THL:n vuoden 2021 Kouluterveyskyselystä. Sen mukaan sijoitetuista lapsista joka kolmas kertoi olevansa ahdistunut ja että ahdistus oli lisääntynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sijoitetut lapset kokivat ahdistusta yleisemmin kuin muut lapset, joista joka neljäs kertoi ahdistuneisuudesta.

Sijoitettuja lapsia on Suomessa kaikkiaan noin 19 000. Edellisvuosien Kouluterveyskyselyyn verrattuna ahdistuneisuudesta kertoneiden sijoitettujen lasten määrä kasvoi muutamalla prosentilla.

Yksinäisyys vaivasi, itsetuhoiset ajatukset painoivat

Erityisesti mielenterveyspalveluiden saatavuus vaikeutui koronapandemian takia. Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että juuri tällä osa-alueella lapset ja nuoret olisivat tarvinneet enemmän tukea.

”Erityisen huolestuttavaa on, että yläkouluikäisistä sijoitetuista nuorista miltei puolet oli kokenut itsetuhoisia ajatuksia ja joka kolmas kertoi itsetuhoisesta toiminnasta, kuten viiltelystä. Vastaavasti noin 18 prosentilla muista yläkouluikäisistä oli ollut itsetuhoisia ajatuksia”, toteaa tutkija Siiri Utriainen THL:stä.

Sijoitettuja lapsia ahdisti keväällä 2020 muun muassa etäkoulu, sitä seurannut koulumenestyksen lasku sekä se, ettei kavereita voinut tavata kuten aiemmin.

Myös yhteydenpito läheisiin väheni ja yksinäisyys lisääntyi. Rajoitusten vuoksi lastensuojelulaitoksissa ja perhekodeissa asuvat lapset eivät voineet tavata biologisia vanhempiaan ja muita läheisiään yhtä usein kuin ennen. Yksinäisyyden kokemukset lisääntyivät, ja erityisesti yläkouluikäiset kokivat itsensä yksinäisiksi.

Kouluterveyskyselyn mukaan etenkin sijoitetut yläkouluikäiset nuoret olivat ikätovereitaan vähemmän etäopetuksessa. Monet kunnat olivat priorisoineet tehostetun tai erityisen tuen piirissä olevien lasten lähiopetuksen järjestämisen. 

Korona-aikana tehtyjen kyselytutkimusten mukaan laitosten henkilökunta ja sijaisperheiden aikuiset ovat lisäksi pyrkineet auttamaan lapsia koulunkäynnissä sekä oppimisessa enemmän kuin tavallisesti.