Suomessa todetaan vuosittain yli 30 000 uutta syöpää, melko tasaisesti miehillä ja naisilla. Vuosittain syöpään kuolee yli 13 000 ihmistä. Joka kolmas tulee ennusteiden mukaan sairastumaan syöpään elämänsä jossain vaiheessa, koska eliniän ennuste on pidentynyt. Yhä useampi kuitenkin paranee, sillä hoitomuodot ovat kehittyneet.
Joidenkin kohdalla syöpä johtaa kuitenkin edelleen kuolemaan. Kuinka kuolema todellisuudessa tapahtuu? Miten kuolee maksasyöpäpotilas, entä melanoomaan kuoleva? Tätä kysyi lukijamme sivustollemme lähettämässään kysymyksessä:
”Varmaan aika erikoinen kysymys, mutta minua on aina askarruttanut se, että miten se ihminen oikein kuolee syöpään? Siis oikeasti-oikeasti. Mitä tapahtuu? Tukehtuuko ihminen esimerkiksi keuhkosyöpään? Tai otetaan nyt vaikka joku melanooma. Se siis alkaa levittää pesäkkeitään. Miten se kuolema tapahtuu? Mikä pysäyttää ihmisen elämän varsinaisesti? Kuoleeko ihminen esimerkiksi sydänkohtaukseen, kun ei jaksa enää morfiinilääkitystä tai jotain?”
Asiaan vastaa erikoislääkäri Henna Peltonen:
-Syöpään liittyen on useita mahdollisia kuolinmekanismeja. Lopullisen kuoleman voi aiheuttaa sydämen kammiovärinä, jonka seurauksena sydämen pumppaustoiminta pysähtyy ja se johtaa kuolemaan. Syöpäsairauksissa sydämen kammiovärinälle altistavat mm. suolatasapainon häiriöt ja verisuonitukokset. Pitkäaikaiseen syöpäsairauteen liittyen voi potilaalle sairauden loppuvaiheessa kehittyä laaja-alainen veren hyytymisjärjestelmän epätarkoituksenmukainen aktivaatio, joka johtaa verisuonitukoksiin ja toisaalta myös verenvuotoihin, jotka lopulta johtavat kuolemaan.
-Syöpäpotilaalla kuolemaan voi johtaa myös hengitysvajaus, jossa keuhkot eivät pysty ottamaan riittävästi happea ja poistamaan elimistöstä hiilidioksidia. Hengitysvajauksen taustalla usein on keuhkopöhö, jossa keuhkoihin kertyy nestettä, mikä puolestaan häiritsee keuhkoissa tapahtuvaa kaasujen vaihtoa. Keuhkopöhön taustalla taas voi olla keuhkosyöpä, keuhkopussin syöpä tai sydämen vajaatoiminta. Hengitysvajauksen taustalla voi olla myös verisuonitukos keuhkoverenkierrossa tai runsas askites, eli nesteen kertyminen vatsaonteloon, mikä voi painaa keuhkojen alaosia kasaan. Joskus syöpäpotilaan kuolema voi seurata yksittäisestä massiivisesta verenvuodosta.
Haluatko asioida erikoislääkäri Henna Peltosen vastaanotolla henkilökohtaisesti ja tavata hänet? Se onnistuu seuraavasti:
Heinäkuussa Peltonen suorittaa esteettisiä hoitoja ja lääkinnällisiä botuliinihoitoja Tampereella 28.7 ja 30.7. ja Helsingissä 31.7. ja 7.8. Helsinki-päivinä Peltoselle voi varata ajan terveysasioissa lääkärivastaanotolle tai esteettisen hoidon vastaanotolle.