Kun muistin pätkiminen huolettaa, voi tuntua hyvältä ajatukselta tehdä muistitesti netissä. Neurologian erikoislääkäri Merja Hallikainen kertoo millaiset oireet ja tutkimukset oikeasti paljastavat Alzheimerin taudin.
Netistä löytyvistä muistitesteistä useimmat mittaavat, kuinka hyvin henkilö muistaa esimerkiksi sanoja, värejä tai numeroita. Neurologi, lääketieteen tohtori ja Itä-Suomen yliopiston kliininen tutkimusjohtaja Merja Hallikainen ei lähtisi kuitenkaan luottamaan niihin.
-Muistiliiton muistikysely sen sijaan antaa hyvää osviittaa siitä, voisiko muistissa olla ongelmia, hän sanoo.
Hallikaisen tarkoittama kysely löytyy Muistiliiton verkkosivuilta. Siinä selvitetään laajasti, miten ihminen kokee esimerkiksi oppivansa uusia asioita, löytääkö hän reitit ja paikat tai miten hän selviytyy raha-asioissa. Testin laatimisessa on ollut mukana neurologeja ja geriatreja.
Aina muistiongelmat eivät johdu muistisairaudesta. Unohtelu voi johtua esimerkiksi liian kiivaasta työtahdista, liian vähäisestä unesta tai stressaavasta elämäntilanteesta. Aivot vain eivät suoriudu kaikesta. Kun tilanne rauhoittuu, voivat muistiongelmatkin hävitä.
Mitkä ovat hälyttäviä oireita?
Työikäisellä alkava muistisairaus voi ilmetä esimerkiksi niin, että täsmällinen ja aktiivinen työntekijä ei enää pystykään hoitamaan vanhoja tuttuja työtehtäviä tai oppimaan uusia. Töihin voi myös kulua paljon enemmän aikaa kuin ennen.
-Kaikki epätarkoituksenmukainen käytös voi kieliä muistivaikeuksista, samoin kuin se, että ihmisen on vaikea löytää sanoja ja asioiden hahmottaminen hankaloituu, Hallikainen kertoo.
Kun lähimuisti heikkenee, ihminen kyselee toistuvasti samoista asioista tai kertoo samoja asioita yhä uudelleen. Hän voi myös eksyä tutussa ympäristössä, jossa on ennen kulkenut ihan vaivatta. Esineet katoavat ja löytyvät kummallisista paikoista.
Myös aloitekyky voi heikentyä: ihminen ei saa enää ryhdyttyä toimeen ja kotityöt jäävät hoitamatta. Hyvin tyypillistä on, että ihminen vetäytyy sosiaalisista tilanteista ja linnoittautuu kotiin.
Myös luonteen muutokset ovat selvä hälytysmerkki. Etenkin ikääntyneillä käyttäytyminen saattaa muuttua äkkipikaisemmaksi tai epäluuloisemmaksi.
Yllättäen alkanut mustasukkaisuus on hyvin yleinen muistisairauden oire!
Vastaanotolle läheisen kanssa
-Kun asiakas tulee lääkärin vastaanotolle, selvitämme ensin yhdessä hyvin tarkkaan esitiedot. On oikein hyvä, jos potilas on täyttänyt läheisensä kanssa valmiiksi Muistiliiton kyselyn. Vastaanotolle olisi hyvä tulla läheisen kanssa, joka voi kertoa oman näkökulmansa asioihin, toteaa neurologi Merja Hallikainen.
Vastaanotolla käydään läpi ensioireet, milloin ne ovat alkaneet, käytösoireet, mitä sairauksia on ollut suvussa, lääkitykset, sosiaaliset taustatiedot, koulutus ja työura. Lääkäri selvittää haastattelemalla, mikä on ollut ihmisen lähtötaso eli mistä hän on selvinnyt aikoinaan ja vertaa sitä toimintakykyyn nyt.
Lääkäri haastattelee ensin potilaan ja läheisen yhtä aikaa ja sen jälkeen kummatkin erikseen. Näin saadaan luotettavampi tulos, sillä läheiset ihmiset voivat varoa puheitaan toisen läsnä ollessa.
Lisäksi lääkäri tekee vastaanotolla perustutkimuksen: mittaa verenpaineen, kuuntelee sydämen ja tekee neurologisen tutkimuksen eli katsoo, että esimerkiksi kävely sujuu normaalisti.
-Neurologinen perustutkimus kertoo lääkärille, onko olemassa viitteitä aivojen alueen muutoksista, neurologian erikoislääkäri Hallikainen toteaa.
CERAD, mikäs se on?
Vastaanotolla lääkäri tai muistihoitaja teettää yleensä potilaalla CERAD-tehtäväsarjan. Se arvioi välitöntä ja viivästettyä muistia, nimeämistä, hahmottamista sekä toiminnan ohjausta ja sujuvuutta. Se on tarkoitettu perusterveydenhuollon arviointimenetelmäksi iäkkäiden henkilöiden muistihäiriöiden ja dementian ensivaiheen tutkimuksissa, mutta alle 60-vuotiaiden arvioinnissa testi ei ole yhtä luotettava.
Lisäksi tehdään laboratoriokokeita, koska muistiongelmien taustalla voi olla muutakin kuin muistisairaus, kuten B12-vitamiinin puutos tai kilpirauhasen toimintahäiriö. Lisäksi voidaan ottaa sydänfilmi. Lääkäri ottaa huomioon myös aivokasvaimen mahdollisuuden.
-Jos tulokset viittaavat etenevään muistisairauteen, työikäinen potilas lähetetään jatkoselvittelyihin neurologille. Tässä vaiheessa tehdään laajempi neuropsykologinen tutkimus, joka sisältää testejä, jotka kartoittavat aivojen eri alueiden toimintakykyä. Iäkäs henkilö ohjataan yleensä muistipoliklinikalle geriatrille. Kaikille tehdään jatkoselvittelynä pään kuvantaminen, Hallikainen selvittää.
Kun diagnoosi varmistuu, ja jos se on Alzheimerin tauti, lääkäri määrää potilaalle lääkityksen, joka hidastaa taudin kulkua ja auttaa säilyttämään toimintakyvyn pidempään. Tarjolla on myös uudenlaista ravitsemushoitoa.
Kuvassa lääkäri Merja Hallikainen.
