Kosketuksella ja tunteilla on tärkeä osuus terveydenhuollon vuorovaikutuksessa. Empaattinen kosketus vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta monet kosketusta vaativat hoitotoimenpiteet voivat aiheuttaa myös negatiivisia tuntemuksia sekä ammattilaisissa että potilaissa.
Mehiläisen erikoishammaslääkäri Egle Immonen tutkii paraikaa Suomen Akatemian projektirahoituksen saaneessa tutkimuksessa lapsipotilaan ja hammaslääkärin sekä hammashoitajien välistä vuorovaikutusta vastaanotolla. Tutkimuksesta saatu tieto lisää tieteellistä tietoa vuorovaikutuksesta vastaanottotilanteessa.
Kosketus ja tunteet terveydenhuollon vuorovaikutuksessa -tutkimus keskittyy 2–12-vuotiaiden lapsipotilaiden hammaslääkärikäynteihin. Tutkimus antaa aineksia kosketuksen ja tunteiden yhteyttä avaavan teorian luomiseen ja auttaa kehittämään terveydenhuollon toimintaa, kuten teknologiavälitteistä hoitoa, kosketuksen ja tunteiden merkityksen huomioon ottavaksi. Tutkimus on Tampereen yliopiston hanke ja päätutkijana toimii tutkijatohtori Julia Katila.
– Lasten ja nuorten suun terveyden tila on heikentynyt viime vuosina Suomessa johtuen osin lasten suun terveyttä edistävien julkisten resurssien niukentumisesta, suun terveyteen heikentävästi vaikuttavista elämäntavoista, sekä siitä yksinkertaisesta syystä, että suun terveyteen ei ymmärretä kiinnittää riittävästi huomiota. On äärimmäisen tärkeää pyrkiä ennaltaehkäisemään suun terveyden ongelmat jo varhaisessa lapsuudessa. Hammaslääkärin hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltaminen ja helpottaminen onkin erittäin tärkeää, ja tämä tutkimus on merkittävä juuri siksi, että se auttaa meitä ymmärtämään paremmin hammaslääkärin ja nuoren potilaan kohtaamiseen liittyviä vaikuttimia, toteaa Mehiläisen johtava hammaslääkäri Erkki Virta.
– Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa vuorovaikutuskeinoja, joilla hammaslääkärin vastaanotosta voidaan saada sujuvaa ja potilasystävällistä. Tarkastelun kohteena on sekä puhuttu että sanaton vuorovaikutus. Tunteita ja kosketusta analysoidaan hoitotilanteen osapuolten yhdessä tuottamina prosesseina ja niiden merkitystä tarkastellaan keskeisenä osana hoitotilanteen tavoitteiden saavuttamista, Mehiläisen erikoishammaslääkäri Egle Immonen kertoo.
Haastattelut suoritetaan niin kutsuttua Stimulated Recall -menetelmää hyödyntäen: haastatteluissa näytetään hammaslääkärille tai hammashoitajalle lyhyitä videoita hänen omalla vastaanotollaan tapahtuneista vuorovaikutustilanteista ja kysytään hänen tulkintaansa tilanteista.
– Keräämme tutkimuksessa kaksi erilaista aineistoa. Ensinnäkin videoimme vähintään kolmenkymmenen lapsipotilaan hammaslääkärikäynnit tallentamaan vastaanotolla tapahtuvaa vuorovaikutusta. Potilaan hoito tapahtuu tavalliseen tapaan ja hoitotoimenpiteet ovat sellaista hoitoa, jota potilas saisi tutkimuksesta riippumatta. Toiseksi haastattelemme vähintään viittä edellä mainittujen hammaslääkärikäyntien videointiin osallistunutta hammaslääkäriä ja -hoitajaa heidän näkemyksistään, kokemuksistaan ja tulkinnoistaan tapahtuneista vuorovaikutustilanteista, Immonen taustoittaa tutkimusta.
Tutkimusaineistoa kerätään ajalta 1.2.2022–31.1.2023. Hanke päättyy elokuussa 2025.