Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon.

Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.

Infektioasiat kasvoivat

Ero vuosien 2021 ja 2022 välillä on infektiopoissaolojen osalta jopa 82 prosenttia, mutta vertailukelpoisuuden varmistamiseksi Terveystalon datassa on analysoitu myös aineistoja koronapandemiaa edeltäviltä vuosilta.

Hengityselininfektioiden suhteen vuosi 2022 alkoi hiukan korkeammalla tasolla kuin vuosi 2021, mutta verrattuna aikaan ennen koronapandemiaa, vuoden 2022 alkuvuosi oli selvästi matalammalla tasolla. Samoin vuoden 2022 toukokuusta alkaen aina joulukuulle asti hengityselininfektioista johtuvien sairauspoissaolojen määrä noudatti hyvin samaa tasoa mitä vuosina 2017-2019. Sen sijaan joulukuu 2022 oli selkeästi kaikkien seurantavuosien korkein taso, sillä vertailtaessa joulukuuta 2022 niin sanotun normaalin vuoden 2019 joulukuulle, infektioista johtuvien poissaolojen määrä oli jopa 42 prosenttia korkeampi.

–Koronavuosina 2020 ja 2021 infektioihin liittyviä poissaoloja oli maltillisesti osin koronaepidemiaan liittyvien rajoitusten vuoksi, minkä vuoksi työnantajat olivat jo ehtineet tottua tiettyyn sairastamisen tasoon. Syksyn ja loppuvuoden aikainen lukuisten flunssavirusten liikkeelläolo aiheutti myös poissaoloissa räjähdysmäisen kasvun, mikä tuotti varmuudella haasteita työjärjestelyihin lukuisissa organisaatioissa, sanoo työterveyshuollon ylilääkäri Jukka Pitkänen Terveystalosta.

Myös omailmoitteisista lyhyistä (1-10 päivän) sairastapauksista johtuvat poissaolot kasvoivat vuoden 2022 aikana. Nämä tilastoitiin kategoriaan ”muut”, jonka kasvu vuoden 2022 aikana oli 61 prosenttia.

Mielenterveys puntarissa

Mielenterveysperusteiset poissaolot ovat olleet jo useamman vuoden kiinnostuksen kohteena, sillä niiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Terveystalon tilastoista selviää, että alkuvuodesta 2022 trendi jatkui ennallaan ja mielenterveyden poissaolot pysyivät vuoden 2021 tasoa korkeampana.

– Sodan julistaminen Ukrainaan vavisutti odotetusti turvallisuuden tunnettamme ja nostatti huolta, joka näkyi poissaolotilaistoissa sekä vastaanotoilla alkukeväällä. Vaikka uhka oli jossain määrin etäinen, nosti kriisitilanne pintaan myös vanhoja asioita, sillä koronapandemian jäädessä taka-alalle emme päässeetkään siirtymään takaisin normaaliin arkeen, sanoo Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen.

Koko vuotta 2022 tarkastellessa poissaoloissa tapahtui kuitenkin selkeä notkahdus syksyllä ja mielenterveysperusteisia sairauspoissaoloja oli lopulta viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021.

– Vaikka kuinka miellyttävältä tuntuisi ajatus siitä, että ennaltaehkäisevä työmme mielenterveyspandemian taltuttamiseksi kantaa hedelmää, on notkahduksessa kyse pikemminkin 90-luvun lama-ajalta jo tutuksi tulleesta ilmiöstä – sinnittelystä. Kun uhka tulee lähelle, käperrymme sisäänpäin ja keskitymme perusarjesta selviämiseen, Turunen kertoo.

– Sodasta johtuvat lieveilmiöt, kuten inflaatio, energiapula, työllisyyden tulevaisuuden näkymät, nämä kaikki vaikuttavat meidän jokaisen omaan elämään. Erityisesti jos syksyllä alkanut flunssa-aalto on kovistellut omaa itseä tai työyhteisöä, ei välttämättä uskalleta tunnustaa omaan jaksamiseen liittyviä haasteita ja sinnitellään töissä, Turunen jatkaa.

Terveystalon datasta selviää, että poissaolojen muutos on ollut suhteellisesti suurinta ruuhkavuosia elävässä ikäluokassa 30–40-vuotiaissa, joidena on usein huolehdittava oman toimeentulonsa lisäksi myös perheestä.

– Matalan kynnyksen vastaanotoillamme onkin erityisesti loppuvuoden aikana yhä useammin herännyt huoli lasten turvallisuudesta. Jotta emme toistaisi lama-ajan virheitä, organisaatioissa tulisi luoda psykologisesti turvallinen ympäristö, jossa toiminta on mahdollisimman ennakoitavaa ja rakentaa luottamusta ja varmuutta. Huolehtimalla vanhemmista varmistamme seuraavan sukupolven työkykyä, Turunen neuvoo.

Ennaltaehkäisy auttoi

Pitkien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen määrässä ei juurikaan havaita muutosta viimeisten vuosien välillä, mutta lyhyet poissaolojaksot ovat hiukan kasvaneet vuoden 2022 aikana. Tähän trendimuutokseen vaikuttaa ennaltaehkäisevä työ, jossa yhtenä olennaisena elementtinä on työterveyden lyhytpsykoterapia.

– Jo aiemmin julkaisemassamme selvityksessämme havaittiin, että mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät työterveysasiakkaillamme noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Siirtymä pitkistä poissaolojaksoista lyhyisiin kertoo, että kun hoito on aloitettu ajoissa, poissaolojaksot eivät pitkity ja mielenterveyden häiriö muutu yhä vakavammaksi, Pitkänen kuvaa.

Tuki- ja liikuntaelinvaivat vähenivät

Muiden poissaolojen kasvaessa tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvät poissaolot ovat laskeneet merkittävästi. Trendi on ollut laskusuunnassa jo pidempään, mutta vuoden 2022 aikana havaittu 13 prosentin muutos on tavanomaiseen muutokseen verrattuna suuri. Ajurina muutokselle on toiminut työterveyshuoltolain uudistus, jossa työfysioterapeutit palasivat työterveyden ammattihenkilön asemaan vuoden 2022 alusta.

Eniten suomalaisia vaivaa edelleen selkä, johon liittyvät vaivat kattavat kolmanneksen tuki- ja liikuntaelinpoissaoloista.

– Terveystalossa on ollut koko vuoden 2022 ajan käytössä epäspesifin alaselkäkivun digitaalinen hoitopolku, joka tukee asiakkaan omahoitoa vastaanottojen välillä. Siinä missä lakimuutos tukee hoidon käynnistymistä oikealla asiantuntijalla, digitaalinen hoitopolku varmistaa, että hoitopolku jatkuu katkeamattomana ja vaiva saadaan kuntoon, Pitkänen kertoo.