Lihavuus on kasvava kansanterveydellinen ongelma koko Euroopassa. Kesällä mediat uutisoivat, että suomalaisten paino kuitenkin nousee nopeammin kuin muiden eurooppalaisten.
Tulokset perustuvat EU:n terveys- ja elinolokyselyihin.
Vuoden 2014 tilastossa Suomi oli lihavuuden yleisyydessä EU-maista 12. sijalla, mutta vuonna 2022 olimme nousseet jo kolmanneksi. Lihavuus on Suomessa merkittävä kansanterveysongelma, josta koituu myös huomattavia kustannuksia kansantaloudelle.
-Suomessa 30 prosentilla aikuisista on lihavuutta, mikä tarkoittaa 1,2 miljoonaa henkilöä. Myös vaikea lihavuus on yleistynyt erityisesti 20–44-vuotiailla aikuisilla, joilla se on kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. Lihavuuden yleistyminen johtuu yhteiskunnallisista muutoksista, kuten ruokaympäristön muuttumisesta ja passiivisen elämäntavan yleistymisestä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vastaava tutkija Suvi Parikka.
Lisää kasviksia
Suomessa hedelmien päivittäinen kulutus on alle EU-jäsenmaiden keskiarvon ja kasvisten kulutus Euroopan keskitasoa. Tällä hetkellä 25 prosenttia miehistä ja 40 prosenttia naisista syö suosituksen mukaisesti hedelmiä ja kasviksia useita kertoja päivässä. Ravitsemussuosituksen tavoitetaso olisi vähintään 500–800 grammaa päivässä (puolet marjoja ja hedelmiä sekä puolet kasviksia).
-Suomalaisten ruokavaliot ovat pitkällä aikavälillä parantuneet, mutta täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien käyttöä olisi edelleen syytä lisätä. Suositusten mukaiset ruokavaliot ja riittävä liikunta muodostavat perustan lihavuuden ehkäisylle. Myös riittävä uni ja stressin vähentäminen edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Yhteiskunnan tukea tarvitaan siihen, että yksilöt voivat tehdä arjessaan terveyttä edistäviä valintoja, tietää tutkimuspäällikkö Satu Männistö.