Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja bakteereita on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä Suomessa. Esimerkiksi influenssaepidemia on käynnistymässä ja koronatapausten määrä on hieman noussut. Tutut infektioiden torjuntakeinot pätevät myös tänä jouluna.
Influenssaepidemia on käynnistymässä Suomessa ja RSV-tapaukset ovat lisääntyneet. Myös koronavirustapausten (COVID-19) määrä on hieman noussut, joskaan aivan viime vuoden kaltaista tautihuippua ei toistaiseksi ole ollut.
Lisäksi mykoplasma-, hinkuyskä- ja adenovirustartuntoja on kuluneen vuoden aikana todettu huomattavasti aiempia vuosia enemmän.
Hengitystieinfektioita voidaan estää muun muassa seuraavin keinoin:
- Ota suositellut rokotukset – ne ovat paras keino suojautua vakavalta taudilta.
- Sairasta kotona.
- Pese kädet, käytä käsidesiä, yski ja aivasta hihaan – hengitystieinfektioita vältetään parhaiten huolehtimalla hygieniasta.
- Arvioi oma riskisi, käytä tarvittaessa maskia ja pidä etäisyyttä.
- Huolehdi ilmanvaihdosta.
”Tartuntojen ehkäisyssä on tärkeää, ettei lähde sairaana kyläilemään jouluna. Itse kukin voi näin suojata etenkin riskiryhmiin kuuluvia ja iäkkäitä”, sanoo THL:n ylilääkäri Leif Lakoma.
Hengitystievirusinfektioita hoidetaan samalla tavalla
Hengitystieinfektion aiheuttajaa voi harvoin tietää oireiden perusteella. Useimmissa tapauksissa hoidoksi riittää oireenmukainen hoito ja lepo.
Jos yleisvointi laskee tai oireet ovat vakavia tai pahenevat, on syytä olla yhteydessä terveydenhuoltoon kuten muidenkin sairastumisten kohdalla. Hinkuyskälle altistuneiden täysin tai osin rokottamattomien pienten lasten kohdalla nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää.
Influenssan ja koronavirusinfektion hoidossa voidaan käyttää myös viruslääkkeitä lääkärin arvion mukaan. Niiden käytössä oleellista on, että hoito voidaan aloittaa riittävän aikaisin.
Epäiltäessä bakteeri-infektiota antibioottihoitoa harkitaan niin ikään tarpeen mukaan. Sekä mykoplasma että hinkuyskä ovat aikuisella yleensä itsestään paranevia tauteja, ja hoito on pääosin oireenmukaista.
Hengitystieinfektion jälkeen töihin, kouluun ja päiväkotiin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja mahdollinen kuume on poissa. Lapsen kohdalla on hyvä odottaa, että lapsi jaksaa osallistua opetukseen tai varhaiskasvatuksen toimintaan.
Virusinfektioissa tartuttavuus alkaa usein jo ennen oireiden ilmaantumista ja vähenee oireiden alkamisen jälkeen. Jälkinuha tai -yskä voi jatkua pitkäänkin, eikä se estä paluuta esimerkiksi töihin, kouluun ja päiväkotiin.
Influenssarokotus kannattaa yhä ottaa
Suomalaisten rokotuskattavuus influenssaa vastaan on jäämässä jonkin verran viimevuotista matalammaksi kaikissa ikäryhmissä. Rokotuksen kohderyhmiin kuuluvien kannattaa edelleen ottaa influenssarokotus, sillä epidemian huippu ajoittuu yleensä vuoden vaihteen jälkeiseen aikaan. Rokotteen voi ottaa myös epidemian aikana ja sen antama suoja muodostuu noin kahdessa viikossa.
Riskiryhmiin kuuluvien koronarokotuskattavuus hyvä. Yli kaksi kolmesta 80 vuotta täyttäneestä on saanut syksyn tehosteannoksen, 65–79-vuotiaista noin puolet.
Raskaana olevista jo runsas kolmannes on saanut hinkuyskäkomponentin sisältävän dtap-rokotteen suojaamaan vastasyntynyttä hinkuyskältä.
Lisäksi hyvinvointialueet ovat suositelleet vastasyntyneiden ja alle 1-vuotiaiden riskiryhmiin kuuluvien lapsien suojaamista monoklonaalisella vasta-aineella RSV:n aiheuttamaa tautia vastaan. Luotettavia kattavuustietoja ei ole vielä THL:n käytettävissä.