Kun kesälomilta palataan töihin, heikko ergonomia voi kostautua selkävaivoina.

Kipuja ei kannata jäädä murehtimaan yksin, sillä valtaosa niistä on vaarattomia ja usein helposti hoidettavissa.

Selkäkivut ovat erittäin yleinen vaiva: lähes jokainen kärsii niistä jossain elämänsä vaiheessa. Asiantuntijat tapaavat vastaanotollaan hyvin monenlaisten ongelmien kanssa painiskelevia potilaita.

– On paikallista toiminnallista alaselkäkipua, alaraajoihin säteileviä selkäkipuja ja hälyttävämpiä, levossakin haittaavia tai toimintakykyyn vaikuttavia kipuja. Kivut ovat vasta alkaneet tai ne ovat voineet vaivata jo kymmeniä vuosia, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen Terveystalosta.

Jotkut yrittävät selvitä kipujensa kanssa pitkiäkin aikoja, toiset säikähtävät tuntemuksia heti.

– Huoli ja pelko on monissa tapauksissa jopa kipua suurempi syy hakeutua vastaanotolle. Epätietoisuus on henkisesti hyvin kuormittavaa. Moni murehtii, että kyse on jostain vaarallisesta.

Kipu pelottaa, pelko lamauttaa

Eniten selkäkipuja ilmenee työikäisillä sekä ikääntyvillä. Paljon urheilevat nuoret puolestaan kärsivät pääosin rasitusvammoista ja välilevyongelmista. Jopa 90 prosenttia selkävaivoista on toiminnallisia eli selkärangan normaalin liikkeen häiriintymiseen liittyviä ongelmia, liikkeen tuottamisen malliin liittyviä kontrollin häiriöitä tai ongelmia, joissa kivun välittyminen liittyy aiemmin mainittuihin pelkoihin, huoliin tai muihin elämäntilanteeseen liittyviin tekijöihin.

Jos kivun kokemukseen liittyy pelkoa tai ahdistusta, kivusta tulee entistä hallitsevampaa.

– Tämän vuoksi kaikkien asiakkaiden on hyvin tärkeää ymmärtää, mistä selkävaivoissa on kyse – mistä ne johtuvat, miten niitä hoidetaan ja milloin ne kenties alkavat helpottaa. Tällä tavoin vähennetään kipuun liittyvää huolta ja välttämiskäyttäytymistä. Suurin osa selkäkivuista on lyhytaikaisia ja helpottavat itsestään, jos vain malttaa jatkaa liikkumista ja aktiivista elämää.

Kipujen helpottamiseen voi kulua mitä vain parista päivästä pariin viikkoon, säteilevä kipu voi jatkua pari kuukauttakin. Tärkeintä on uskaltaa pysyä liikkeellä.

– Paikoilleen ei kannata jäädä, sillä se itsessään pitkittää ongelmaa. Liikkeelle lähtö voi tehdä kipeää, mutta helpottaa usein kudosten lämmetessä. Ranka on ihmiskehon vahvimpia rakenteita: se ei mene rikki arkiliikkumisesta, vaikka kipua tuntuisikin. Pelko selän rikkomisesta on siis useimmiten turha.

Valtaosa selkävaivoista on vaarattomia – ja hoidettavissa

Selkäkipuja hoitaa yleensä fysiatrin, fysioterapeutin ja psykologin muodostama tiimi. Fysiatri diagnosoi ja määrää hoidon fysioterapeutin keskittyessä varsinaiseen fysioterapeuttiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Psykologi auttaa purkamaan kivun nostattamia pelkotiloja.

Alkuvaiheessa kipua voi hoitaa tavanomaisin kipulääkkein. Mikäli oireet jatkuvat, voi fysioterapeutin arviosta olla hyötyä. Fysioterapeutti auttaa selkäkipua ylläpitävien toiminnallisten häiriöiden ja liikekontrollin ongelmien tarkemmassa arviossa ja varsinaisessa hoidossa. Hän voi auttaa myös säteilevien kipujen oireen hallinnassa ja tauottamisessa.

Kipuja voidaan suitsia myös lääkkeettömin keinoin: ne voivat sisältää esimerkiksi lämmön käyttämistä, TNS-sähköhoitoja ja mielikuva- tai rentoutumisharjoitteita. Erityisen tärkeää on noudattaa omia yksilöllisiä ohjeita. Harjoitteista ei kannata luistaa heti pahimpien oireiden helpotettua, sillä vaivat uusiutuvat herkästi.

Pitkittyneestä selkäkivusta puhutaan, kun kipu on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään kolme kuukautta. Kipujen kroonistuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita vakavaa rakenteellista ongelmaa.

– Useimmiten pitkittyneitä kipuja pitävät yllä siihen liittyvät ahdistavat ajatukset ja pelot. On ymmärrettävää, että selkäkivut pelottavat. Selkää käytetään arjessa jatkuvasti: istuessa, seistessä ja kävellessä, joten sen kuormitusta on vaikeaa tauottaa ja keventää.

Vaikka selkäkivut voivat tuntua lamauttavilta, vaarallisia ne ovat äärimmäisen harvoin. Vain 1–2 prosentissa kaikista selkäkivuista kyse on jostakin vakavasta hoitoa vaativasta syystä.

– Jos kipu on jatkuvaa ja pahentuvaa, yöunta häiritsevää, eikä reagoi tavanomaisille kipulääkkeille tai asennon vaihdoille, on tilannetta syytä tutkia tarkemmin. Myös alaraajojen tunnon ja voiman muutokset, halvausoireet, ulosteen pidätyskyvyttömyys, virtsaumpioire tai invalidisoiva kipu vaativat välitöntä lääkärin arviota.

Selkäkipujen kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä usein kyse on hyvin pienestä asiasta, jonka korjaamisella elämänlaatu saadaan nopeasti kohenemaan.

– Monet potilaat ovat kuukausitolkulla kärsineet kivuista, jotka saadaan ratkaistua lääkärin ja fysioterapeutin vastaanotolla hyvin yksinkertaisin keinoin. Selkäongelmat ovat vaivoja, jotka hyvin usein voidaan hoitaa. Ammattilaisen vastaanotolle kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, Kuusinen kannustaa.

Helli selkää!

  • Hyvän fyysisen kunnon tiedetään vaikuttavan selkäkipuihin ehkäisevästi, joten aktiivisuus ja omasta kunnosta huolehtiminen on tärkeää
  • Istuminen kuormittaa selkää, pidä siis taukoja päivän aikana
  • Panosta ergonomiaan ja vaihtele asentoja
  • Selkäkipujen ilmaantuessa hakeudu rohkeasti asiantuntijalle – fysioterapeutti on hyvä paikka aloittaa. Tarvittaessa fysioterapeutti ottaa hoitoon mukaan esimerkiksi fysiatrin tai psykologin