Uniapneaa voidaan kutsua kansantaudiksi. Se on kaikenikäisten sairaus, jota jopa noin 10–20 prosenttia väestöstä sairastaa, moni myös tietämättään.
Mehiläisen lääkärikeskusten data näyttää, että uniapneadiagnoosit ovat lähes kaksinkertaistuneet edellisten neljän vuoden aikana (2019–2023), mikä selittyy pääosin tietoisuuden ja diagnostiikan lisääntymisellä.
Keuhkosairauksien ja allergologian vastuulääkäri Jere Reijulan mukaan CPAP (Continuous Positive Airway Pressure) -hoidon avulla hengityskatkokset kuitenkin saadaan vähenemään merkittävästi.
Vakava riski terveydelle
Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, joka aiheuttaa toistuvia unenaikaisia hengityshäiriöitä ja -katkoksia. Hoitamattomana uniapnea voi olla vakava terveysriski. Se rasittaa kehoa ja altistaa monelle eri sairaudelle, kuten sydän- ja verisuonitaudeille. Ylipaino lisää merkittävästi uniapnean riskiä, mutta noin kolmasosa uniapneaa sairastavista on normaalipainoisia. Moni sairastaa tautia myös tietämättään.
– Uniapneapotilaiden hoito on meillä voimakkaassa kasvussa. Suurimpaan potilasryhmään kuuluvat keski-ikäiset ja ylipainoiset, mutta tautia voivat sairastaa myös nuoret kokoon katsomatta. Lisääntyvän tietoisuuden ja tehostettujen tutkimusten myötä uniapnea diagnosoidaan entistä useammin, kertoo Mehiläisen keuhkosairauksien ja allergologian vastuulääkäri Jere Reijula.
Uniapnean yleisimmät oireet ovat kuorsaus, hengityskatkot ja päiväväsymys. Myös suun kuivuminen ja karhea kurkku aamulla herätessä voivat olla mahdollisia uniapnean oireita.
– Uniapneaa ei voida diagnosoida pelkkien oireiden perusteella. Uniapneaa epäiltäessä tulee aina hakeutua tutkimuksiin. Yleislääkäri voi tehdä hyvin lähetteen yöpolygrafiaan uniapnean selvittelyksi ja lopullisen hoidon potilaan kohdalla arvioi uniapneaan perehtynyt lääkäri, Reijula painottaa.
Painonpudotuksesta hyötyä
Ylipainon välttäminen, laihduttaminen, tupakoimattomuus, liikunta sekä alkoholin ja muiden päihteiden vähentäminen pienentävät uniapnean riskiä ja lievittävät usein jo todetun uniapnean vaikeusastetta.
– Painonpudotus ylipainoisilla vähentää usein hengityskatkosten määrää merkittävästi. Etenkin lieväasteisessa uniapneassa painonhallinta on usein ensisijainen ja toteutuessaan riittävä hoitokeino, Reijula toteaa.
Kun elämäntapahoito ei riitä, on ylipainehengityshoito (CPAP) vaikean uniapnean tehokkain hoitomuoto. CPAP on lääkkeetön hoitomuoto, jolla hoidetaan pääasiassa keskivaikeaa ja vaikea-asteista uniapneaa. Uniapneahoitajat ohjeistavat CPAP-laitteen käytössä ja seuraavat hoidon onnistumista sekä laitteen toimintaa ja käyttöä etäyhteyden avulla.
– Nukkuessa käytetään maskia, jonka kautta ylipaineella johdetaan ilmaa ylähengitysteihin. Ilman avulla hengitystiet pysyvät avoinna ja hengityskatkokset vähenevät merkittävästi, parhaimmillaan yli 90 prosenttia. CPAP-hoito ei paranna uniapneasta, mutta laitteen avulla unenlaatu paranee ja päiväväsymys sekä uniapnean aiheuttamat terveyshaitat pienenevät, mikä johtaa parempaan mielialaan ja elämänlaatuun, Reijula päättää.