Uusi tutkimus tuo esiin aikuisten sairastamien invasiivisten eli vakavien pneumokokkitautien aiheuttaman terveydellisen ja taloudellisen taakan.
Tutkimuksessa kaikkien aikuisten kolmenkymmenen päivän tapauskuolleisuus oli lähes kymmenen prosenttia, ja se suureni jyrkästi iän myötä.
Välittömät terveydenhuollon kustannukset olivat keskimäärin noin 5,2 miljoonaa euroa vuodessa. Väestön ikääntyessä kustannukset kasvavat entisestään.
Mikä pneumokokki?
Streptococcus pneumoniae on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa sekä invasiivisia että ei-invasiivisia pneumokokkitauteja.
Invasiivinen pneumokokkitauti on vakava pneumokokki-infektio, jossa pneumokokki löytyy verestä, aivoselkäydinnesteestä tai muusta elimistön steriilistä nesteestä. Invasiivinen pneumokokki-infektio voi ilmetä esimerkiksi bakteremiana, sepsiksenä eli verenmyrkytyksenä tai aivokalvotulehduksena eli meningiittinä.
Invasiivisten pneumokokkitautien ilmaantuvuus on melko pieni verrattuna muihin pneumokokkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen: Suomessa raportoidaan noin 800 invasiivista pneumokokkitautitapausta vuodessa. Kyseessä on kuitenkin vakava tauti, joka aiheuttaa myös merkittäviä kansanterveydellisiä kustannuksia.
Tutkimuksessa, jossa analysoitiin terveydenhuollon rekisteriaineistoja vuosilta 2016–2022, invasiivisten pneumokokkitautien kaikkien aikuisten kolmenkymmenen päivän tapauskuolleisuus oli 9,7 prosenttia. Tapauskuolleisuus suureni jyrkästi iän myötä, ja vähintään 85-vuotiailla se oli 26,7 prosenttia.
Tutkimuksessa keskityttiin invasiivisiin pneumokokkitauteihin, mutta vain pieni osa pneumokokkitautitapauksista on invasiivisia. Suurin osa eli noin 75 prosenttia pneumokokkitautitapauksista on ei-invasiivisia, esimerkiksi keuhkoihin rajoittuvia keuhkokuumeita. Tuoreen katsauksen mukaan S. pneumoniae aiheuttaa noin 26 prosenttia kaikista keuhkokuumetapauksista.
Pneumokokkitaudit aiheuttavat siis merkittävän taakan yksilöille ja yhteiskunnalle, ja Suomen väestön ikääntyessä on todennäköistä, että invasiivisiin ja muihin pneumokokkitauteihin liittyvät terveydenhuollon kustannukset kasvavat entisestään.
EHMA-organisaatio (European Health Management Association) on kehottanut eurooppalaisia päättäjiä, muun muassa Euroopan komissiota, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:tä ja Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan alueen organisaatiota, ottamaan pneumokokkitautien kohdalla Euroopassa käyttöön 75 prosentin rokotekattavuustavoitteen 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä.
Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää arvioida terveydenhuollon nykyisiä strategioita ja ennaltaehkäisevien toimien mahdollisia hyötyjä. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa alle kymmenen prosenttia aikuisista oli rokotettu pneumokokkitauteja vastaan.