Etätyösuosituksen päätyttyä paluu toimistolle ei useimmiten tarkoita paluuta vanhanmalliseen toimistotyöhön ja kulttuuriin.

Vaikka etätyö on tullut jäädäkseen, on lähityöllä ja kohtaamisella merkittävä rooli sekä yksilön motivaation rakentajana, että organisaatiokulttuurin muokkaajana, toteaa psykologi Outi Ikonen.  

Terveystalon organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo, että laajasti tutkitun teorian mukaisesti ihmisten motivaatio kehittyy kolmen tekijän summana. Näitä ovat kompetenssi, autonomia ja yhteenkuuluvuus, jotka ovat tunnustettuja tarpeita hyvinvoinnille länsimaisissa ja muissa kulttuureissa.  

– Kompetenssilla tarkoitetaan kunkin henkilön käsitystä itsestä ja omista kyvyistään. Lyhyellä aikavälillä etätyöhön siirtyminen on voinut vahvistaa tätä tuntemusta, kun asioita on saatu edistettyä tehokkaasti, mutta on lyhytnäköistä ajatella, että kompetenssi säilyisi etätyössä loputtomiin. Kompetenssi nimittäin kehittyy parhaiten ongelmanratkaisutilanteissa, jotka puolestaan ovat monin paikoin yhteisöllistä toimintaa.  

Kuinka palata työpaikoille mahdollisimman kitkattomasti? 

Autonomia on ollut korona-aikana vahvasti esillä, sillä monelle etätyö on tarjonnut paljon yksilöllistä joustavuutta. Jos etätöiden tekemistä rajoitetaan vahvasti, yksilöillä ei ole vapautta valita, jolloin autonomian kokemus katoaa. Ikosen mukaan organisaatioissa tulisi tiedostaa, että vaikka lähityö voi olla organisaation tavoitteiden kannalta tärkeää, voivat yksilöt olla sitä mieltä, että kaikki sujuu hyvin etänäkin. Keskeinen kohdattava ja käsiteltävä ristiriita muodostuu tällöin ihmisten yksilöllisten tarpeiden ja organisaation tarpeiden ja tavoitteiden välille. 

–  Tätä ristiriitaa on tarpeen käsitellä tiimitasolla ja koko työyhteisössä. Kun ihmisillä on mahdollisuus antautua terveeseen konfliktiin ja keskustella sekä väitellä asiasta, he kykenevät sitoutumaan myös ratkaisuihin, jotka eivät miellytä itseä kaikkein eniten. Tärkeintä on tarjota jokaiselle mahdollisuus tulla kuulluksi ja mahdollisuus oivaltaa, miksi lähityö on merkityksellistä oman työn kannalta. 

Sosiaalinen vuorovaikutus ei ole asia, jota ainoastaan ekstrovertit kaipaavat, vaan se tuo iloa ja innostuneisuutta työssä myös introverttina itseään pitäville ihmisille. Yhteenkuuluvuuden tunnetta on vaikea ylläpitää ja vahvistaa ainoastaan etätyössä ja tämä motivaatioon vaikuttava tekijä on poikkeustilan aikana useassa organisaatiossa päässyt osin rapautumaan. 

–  Olemme varmaan kaikki kokeneet sen, kuinka yhdessä innostuminen jää laimeammaksi Teamsin välityksellä. Nykytietämyksellä ihmiskunnan toiminnasta, tarvitsemme lähitapaamisia elävään vuorovaikutukseen ja ideointiin ja suunnitteluun. Tärkeää onkin tiimitasolla miettiä yhdessä myönteisiä asioita ja kokemuksia joita lähityö tarjoaa, kuten yhteiset ideointipalaverit, yhteiset lounaat ja spontaanit ajatusten vaihdot, Ikonen vinkkaa. 

Lähityössä tarjolle tulee luontaisesti eri tavalla vapaamuotoisempia kohtaamisia, joissa kulttuuri ja side omaan työyhteisöön muodostuu myös muiden kuin tehtäviin sidonnaisten asioiden ympärille.  

–  Koska organisaation kulttuuri muodostuu vuorovaikutuksessa, meidän onkin tärkeä pysähtyä miettimään millaista kulttuuria ylläpidämme, jos kohtaamme vain etänä? Kaipaamme myös etätyössä kulttuuria rakentavia kohtaamisia – eräänlaisia leirinuotiokokouksia – joissa organisaation arvot ja normit tehdään eläväksi. 

Oikea tapa löytyy kokeillen 

Suomalainen organisaatiokulttuuri on lähtökohtaisesti aika tehokas ja palavereille on kovin ominaista mennä suoraan asiaan. Koronan vuoksi tapa tehdä töitä lähikohtaamisessa ja etänä on kuitenkin muuttunut pysyvästi. Ikosen mukaan on harhaanjohtavaa kuvitella, että uudessa normaalissa toimintamallit ja käytännöt voidaan vain sopia, ja sen jälkeen kaikki toiminta solahtaa sovittuun uomaan yhtä kitkattomasti kuin keväällä 2021 siirtyessä etätöiden maailmaan. 

–  Organisaatioiden tulee hyväksyä, että olemme parhaillaan välitilassa, joka sisältää edelleen paljon erilaisia tunteita ja epävarmuutta. Paluuta vanhanmalliseen toimistotyöhön ei ole, mutta kunkin organisaation tuleva hybridityön malli edellyttää kokeilukulttuuria, jotta löydetään omalle organisaatiolle oikeanlaiset tavat tehdä sekä lähi- että etätyötä, Ikonen kertoo. 

Lähikohtaamisen hyödyt 

1) Suurempi yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunne 

Spontaanit kohtaamiset ja keskustelut ilman sovittua tapaamista mahdollistavat toisiin tutustumisen ja keskeisen luottamuksen rakentamisen. Jos vain osa näkee työpaikalla ja osa tekee etätyötä, on riski että sääntelemättömässä hybridityössä organisaatioon muodostuu sisä- ja ulkopiiri, joka aiheuttaa konflikteja. 

2) Yhteisen kulttuurin luominen ja ylläpitäminen 

Yhteinen aika ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä elementtejä, kun organisaation arvoja ja niiden mukaista toimintaa yhtenäistetään. Kohtaamisissa muodostuu käsitys siitä millaista on olla töissä kyseisessä organisaatiossa ja kuinka siellä toimitaan. 

3) Tuotteliaampi ja innovatiivisempi organisaatio 

Kun ihmiset ovat toisillensa tuttuja, on helpompi pyytää ja antaa apua. Aikaa ei kulu turhaan asioiden yksinpohtimiseen umpikujassa, minkä lisäksi ongelmanratkaisu sekä ideointi on rikkaampaa ja moniulotteisempaa, kun useampi antaa aiheelle jakamattoman huomionsa ja osallistuu aktiivisesti.