Katujen jäätyessä luistinkentäksi on tärkeää panostaa hyviin varusteisiin ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin. Mitä voi tehdä, jottei ulkoilusta tarvitse luopua pääkallokelilläkään?

Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat arkipäivää talvikuukausina, jolloin tiet ovat petollisen liukkaita.

– Useimmiten kaatuessa saadaan nyrjähdyksiä, venähdyksiä ja mustelmia. Ikääntyneemmillä ilmenee myös jonkin verran reisiluun tai ranteen luiden murtumia sekä olkapääongelmia. Ranteen veneluun murtumat ovat tyypillisiä myös nuoremmilla, kertoo fysioterapeutti Kari Niemi Terveystalon Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstä.

Kaatumista ei aina pysty estämään, sillä tilanne tulee monesti yllättäen. Kun jalat lähtevät alta, on usein jo liian myöhäistä.

– Kyse on siitä, ehtiikö reagoimaan lainkaan. Jos omaa esimerkiksi kamppailulajitaustaa, voi hallita erilaisia kaatumistekniikoita. Olennaisinta on lihasvoimasta, nopeudesta ja reaktionopeudesta huolehtiminen sekä tasapainon kehittäminen.

Tutkimusten mukaan jopa 20–50 prosenttia kaatumisista voitaisiin välttää monipuolisella harjoittelulla.

Uskaltaudu maastoon

Tasapainoa ja reaktiokykyä voi treenata liikkumalla mahdollisimman erilaisissa ympäristöissä. Tutulta lenkkipolulta kannattaa silloin tällöin poiketa vaikkapa metsään.

– Maastoon meneminen kannattaa! Erilainen liikkuminen ja aistiärsykkeet kehittävät tehokkaasti koordinaatiota ja tasapainoa.

Myös yhdellä jalalla tai silmät kiinni seisominen, täyden vesilasin kanssa käveleminen ja portaiden juokseminen ovat hyviä tapoja ylläpitää tasapainoa. Tukea saa monenlaisista lajeista, esimerkiksi pyöräily, pallopelit, tanssiminen ja hiihtäminen kehittävät aisteja monipuolisesti.

– Ja tietysti näkö – sen pitää olla kunnossa, sillä se vaikuttaa kaikkeen, Niemi muistuttaa.

Tarvittaessa lääkäriin

Kaatumisia voi ennaltaehkäistä hyvillä liukuestekengillä, myös suomalaisten rakastama sauvakävely on hyvä tapa saada lisävarmuutta talviulkoiluun. Jos talvi tekee kuitenkin tepposet ja tasapaino kaikesta huolimatta pettää, kannattaa minimoida vammat.

Ensiapuna toimii osumaa ottaneen kohdan puristus ja kohoasentoon laittaminen. Jos esimerkiksi jalan päälle pystyy varaamaan painoa eikä kipu ole hirvittävä, ei lääkäriin välttämättä tarvitse kiiruhtaa suuna päänä.

– Kylmän käyttämisestä ollaan nykyään montaa mieltä, mutta oma ohjeeni on, että jos se tuntuu hyvältä, sitä voi käyttää. Välttämätöntä kylmän käyttäminen ei ole.

Kipeällä jalalla ei kannata nilkuttaa pitkään, sillä se lisää kudosvaurioiden riskiä. Lääkäriin tulee mennä, jos kipua ei saa hallintaan tai kättä tai jalkaa ei pysty käyttämään. 

– Siihen, millaisia vammoja kaatuminen aiheuttaa, vaikuttaa moni asia: ihmisen pehmytkudosten vahvuus, luitten vahvuus ja ennen kaikkea iskun ja kaatumisen voima. Jos oma kunto kaatumisen jälkeen arveluttaa, kannattaa lääkäriin mennä matalalla kynnyksellä. Päähän kohdistuvat iskut tulee aina ottaa vakavasti, Niemi painottaa.