Helsinkiläisen Riikan painajainen alkoi tämän kuun alussa. Hän havaitsi ihollaan pienen, vain millimetrin kokoisen mustan täplän, nymfipunkin.
Nymfit ovat kaikkein petollisimpia punkkeja ja aiheuttavat suurimman osan borrelioositartunnoista. Nymfipunkki on vain millin, kahden kokoinen ja se kiinnittyy ihmiseen vain pariksi päiväksi. Aikuinen punkki voi olla kiinni vaikka viikon.
Pienen koon vuoksi ja lyhyen kiinnittymisaikansa takia nymfipunkit jäävät helposti huomaamatta. Siksi ne voivat levittää borrelioosia tehokkaammin.
Riikka irrotti nymfin 2.7. aamulla kello viisi. 14.7. alkoivat isommat oireet. Lämpö nousi 37,6:een. Puremakohtaan tuli polttava, kirvelevä, kova särky ja nahka alkoi kiristää. Oireet olivat ilmestyneet hitaasti. Sitten ne suorastaan räjähtivät. Myös kuume hyppäsi yli 38:n.
Lääkärissä Riikalla todettiin borrelioosi. Hän sai kahden viikon antibioottikuurin.
-Aika järkyttäväähän tämä on, ei näistä turhaan varoitella. Aluksi minulla ei tuntunut miltään eikä ihossa näyttänyt olevan kuin pieni puremareikä. Ei edes punoittanut. Punoitus alkoi vasta viikon päästä, Riikka kertaa.
-Veikkaan, että sain tämän kasvimaalta. Alkuillasta käytiin ja aamulla viideltä huomasin pienen oudon mustan nyppylän, Riikka muistelee.
Hurjassa ensimmäisessä kuvassa punainen laikku Riikan jalassa on jo kokoa liki kahdeksan senttiä per sivu. Ihoalueen punoitus laajeni vielä senkin jälkeen, kun Riikka oli aloittanut antibiootit. Pahimmillaan tulehdusalue oli 28×15 sentin kokoinen. Purema aiheutti myös jalan turpoamista.
Lopulta turvotus alkoi laskea, särkyä oli enää vain vähän ja kuumotuskin vähentyi. Kuumekin alkoi osoittaa laskemisen merkkejä. Lääkkeet alkoivat tepsiä.
Punkkia ei turhaan sanota Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi. Jos punkilla on suolistossaan bakteeri, se siirtyy ihmiseen kahdessa kolmasosassa puremista. Edellytys on, että puutiainen on ollut pureutuneena ihoon vähintään vuorokauden. Henkilöistä, joilla bakteeri siirtyy pureman kautta ihoon, puolet saa kuukauden kuluessa iholle bakteerin aiheuttaman tulehduspesäkkeen. Vuodessa ainakin 6 000 suomalaista saa tartunnan, ja heistä 50–80 prosenttia kehittää oireita.
Antibioottihoito ihottumavaiheessa parantaa lähes aina infektion ja estää sen kroonistumisen. Hoitamattomassa borrelioosissa 10–50 prosentille potilaista tulee myöhäisoireita muutaman kuukauden tai jopa vuoden kuluttua puremasta. Oireet ovat moninaisia; iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita. Borrelioosiin ei ole rokotetta toisin kuin puutiaisaivokuumeeseen.
Katso kuva Riikan jalasta alta:
