Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei suosittele väestöpohjaista koronarokotusten tehosteannoskierrosta tälle keväälle. Voimakkaasti immuunipuutteisille suositellaan kuitenkin tehosteannoksia lääkärin tekemän yksilöllisen harkinnan perusteella.
Epidemiatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen, eikä keväällä ole toistaiseksi odotettavissa viime vuoden kaltaisia epidemia-aaltoja. Potilasmäärät ovat laskeneet huomattavasti sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Myös koronasta johtuvia kuolemia todetaan aiempaa vähemmän.
”Seuraamme epidemiatilannetta, eri ikä- ja riskiryhmien sairaalahoidon tarvetta ja kuolemia kuitenkin jatkuvasti”, korostaa THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL suositteli syyskuussa kaikille 65 vuotta täyttäneille ja 18 vuotta täyttäneille riskiryhmiin kuuluville syystalven tehosteannosta.
Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä
”Tehosteannoksen ottaneilla on tuore immuunisuoja, joten kevään uusi tehosteannos ei antaisi heille merkittävää lisähyötyä vakavan koronataudin ehkäisyssä”, Nohynek sanoo.
Varianttiräätälöityjä syystalven tehosteannoksia oli annettu Suomessa 23.2.2023 mennessä yli 860 000. Suositus koskee kaikkiaan noin kahta miljoonaa ihmistä. Varianttitehosteannoksen voi yhä hakea omalta hyvinvointialueelta.
Terveillä alle 65-vuotiailla suositellut kolme rokoteannosta tai kaksi annosta ja sairastettu koronatauti antavat erittäin hyvän ja pitkäaikaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Suoja ei ole 14 kuukauden seuranta-aikana juuri laskenut, eikä ole odotettavissa, että suoja oleellisesti laskisi tässä ikäryhmässä.
”Koronarokotteiden tuoma suoja omikrontartuntoja vastaan on sen sijaan vähäinen ja lyhytaikainen”, Nohynek sanoo.
Jos omia suositeltuja koronarokoteannoksia ei ole vielä ottanut, ne voi edelleen ottaa. Hyvinvointialueet vastaavat rokotusten järjestämisestä ja kertovat, mistä ja milloin rokotuksia voi saada.
Voimakkaasti immuunipuutteisille riskiarvion perusteella
THL suosittelee, että maaliskuun 2023 alusta alkaen koronarokotusten tehosteannoksia annetaan hoitavan lääkärin yksilöllisen riskinarvion perusteella voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille. Samalla on hyvä tehdä arvio koronalääkityksen tarpeesta tartuntatilanteessa, koska voimakkaasti immuunipuutteisilla ei aina muodostu vastetta rokotteelle tai vaste jää heikoksi.
Voimakkaasti immuunipuutteiset eivät saa rokotteista yhtä hyvää suojaa koronatautia vastaan kuin terveet. Voimakkaasti immuunipuutteisia ovat esimerkiksi henkilöt, joille on tehty elinsiirto, jotka saavat dialyysihoitoa tai jotka ovat saaneet solunsalpaajahoitoa vuoden sisällä.
Laboratoriotestit ilman lääkärin lähetettä
”Oma hoitava lääkäri voi arvioida potilaan rokotussuojan tehostamisen tarpeen, immuunivasteen, sairastumisriskin, muut suojautumiskeinot ja aikataulutuksen suhteessa muuhun hoitoon”, kertoo THL:n asiantuntijalääkäri Mika Muhonen.
THL ei anna erillistä ohjetta tehosteannosten määrästä ja aikataulusta voimakkaasti immuunipuutteisille. Rokotevalmisteiden myyntiluvissa tehosteannosten vähimmäisaikaväli on kolme kuukautta.
Kohdennettu tehosteannoskierros mahdollisesti syksyllä
THL seuraa koronaepidemian kehittymistä ja muuttaa tarvittaessa rokotussuosituksiaan.
”Harkitsemme muun muassa, olisiko koronan seuraava tehosteannoskierros iäkkäille ja riskiryhmiin kuuluville ensi syksynä. Rokote voitaisiin antaa mahdollisesti jälleen yhdessä influenssarokotusten kanssa”, Nohynek sanoo.
Tarkka aikataulu ja kohderyhmät riippuvat syksyllä käytettävissä olevista rokotevalmisteista, epidemiatilanteesta, kertyneestä tutkimustiedosta, influenssarokotusten aikataulutuksesta ja muiden maiden käytännöistä. Näistä tiedotetaan tarkemmin viimeistään kesällä.
”Tarvittaessa teemme myös tarkistuksia lääketieteellisten riskiryhmien luetteloon”, kertoo Muhonen.
THL:n suositukset koronarokotteista perustuvat Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n arvioihin, joissa on otettu huomioon sekä suomalainen että kansainvälinen tutkimustieto.
Suomen nykyisen koronarokotusstrategian mukaisesti koronarokotuksia tarjotaan lääketieteellisin ja epidemiologisin perustein. Tärkeimpänä tavoitteena on vakavan taudin ja koronakuolemien estäminen.