Koronaepidemian ensimmäisenä vuotena 2020 työikäisten vammaisten henkilöiden kuolleisuus kasvoi muuta väestöä enemmän.
Vammaisetuisuutta saaneiden miesten kuolleisuus kasvoi 26 prosenttia ja naisten 27 prosenttia, kun muussa väestössä samanikäisten miesten kuolleisuus kasvoi 12 prosenttia ja naisten vähentyi 8 prosenttia.
Vammaisetuisuuden saajista kuolleisuuden kasvu oli suurinta 35–44-vuotiailla naisilla sekä 16–24-vuotiailla ja 55–64-vuotiailla miehillä.
Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 16–64-vuotiaiden Kelan vammaisetuisuutta saaneiden henkilöiden kuolleisuutta vuosina 2019 ja 2020. Vuonna 2020 vammaisetuisuutta sai 20 328 ihmistä, joista vuoden aikana kuoli 261. Miehistä kuoli 1,5 prosenttia ja naisista 1,1 prosenttia.
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa vammaisilla henkilöillä on raportoitu moninkertainen riski kuolla COVID-19-taudin seurauksena. Kuolleisuuden riski on lisääntynyt etenkin kehitysvammaisilla sekä henkilöillä, joilla on Downin oireyhtymä.
”Vammaisten henkilöiden haavoittuvuutta vakaville koronataudin seurauksille voi lisätä esimerkiksi riskitekijöiden, kuten kroonisten sairauksien, korkeampi esiintyvyys sekä suurempi riski altistua tartunnalle yhteisössä asumisen tai muun avun tarpeen vuoksi”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.
Hänen mukaansa käytettävissä olevan aineiston perusteella ei kuitenkaan voida tietää kuolinsyitä eli mistä kuolleisuuden nousu tarkkaan ottaen johtuu niillä henkilöillä, joilla on vamma tai pitkäaikainen sairaus.
Vammaisten koronaan liittyvän kuolleisuuden tarkempi selvittäminen Suomessa edellyttää jatkotarkasteluja koko epidemian ajalta vuosilta 2020–2023.
”Koko ajanjakson tarkastelu voisi auttaa ymmärtämään epidemian aikaisten toimien vaikutuksia vammaisuuden näkökulmasta. Yhteiskunnan yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus edellyttävät eri väestöryhmien erityistarpeiden tunnistamista ja niihin vastaamista – myös poikkeusoloissa”, THL:n johtava asiantuntija Päivi Nurmi-Koikkalainen toteaa.