Ilta-Sanomat on kertonut HUSin infektiosairauksien ylilääkärin Ville Holmbergin arviosta, jonka mukaan Andes-tyypin hantavirus voi tarttua ihmisestä toiseen jo noin 15 minuutin kontaktissa.
Kyse ei kuitenkaan tarkoita sitä, että virus leviäisi helposti tavallisissa nopeissa arjen kohtaamisissa.
Holmbergin mukaan riski kasvaa sen mukaan, kuinka pitkä ja läheinen kontakti sairastuneeseen on. Esimerkiksi lyhyt asiointi kaupan kassalla ei ole sama asia kuin pidempi oleskelu lähietäisyydellä.
Andes-virus on poikkeuksellinen hantavirus siksi, että se voi tarttua myös ihmisestä toiseen. THL:n mukaan suurin osa tartunnoista Andes-viruksen esiintymisalueilla on kuitenkin saatu jyrsijäkontaktista. Ihmisten väliset tartunnat ovat olleet hyvin harvinaisia ja ne ovat vaatineet läheisen ja pitkäkestoisen kontaktin sairastuneeseen henkilöön.
Tämä erottaa Andes-viruksen Suomessa tunnetuimmasta hantaviruksesta eli Puumala-viruksesta. Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta, jota tavataan erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. THL:n mukaan hantavirustartunta saadaan tavallisimmin, kun jyrsijöiden eritteillä saastunutta pölyä tai hiukkasia pääsee hengitysteihin tai rikkoutuneelle iholle.
Kaikki alkoi tästä
Tämän kevään huoli liittyy risteilyalukseen, jolla on todettu Andes-viruksen aiheuttamia tartuntoja. THL kertoi aiemmin, että Atlantilla liikkuneella, Argentiinasta lähteneellä aluksella oli todettu useita hantavirustartuntoja ja kolme sairastunutta oli kuollut. Todetut tapaukset olivat tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuneet Andes-virukseksi.
Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC on arvioinut, että Andes-virus aiheuttaa hantaviruksen keuhko-oireyhtymää, joka voi vaikeissa tapauksissa edetä nopeasti ja muuttua hengenvaaralliseksi. ECDC:n mukaan ihmisestä toiseen tarttuminen on harvinaista, mutta Andes-viruksen kohdalla sitä on dokumentoitu.
Suomessa reagoitu
Suomi on reagoinut tilanteeseen lisäämällä Andes-viruksen aiheuttaman taudin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan THL antoi asiasta asiantuntijalausunnon, ja myös tartuntatautien neuvottelukunta puolsi muutosta. Päätös tehtiin 11. toukokuuta 2026 valtioneuvoston asetuksella.
Yleisvaaralliseksi luokittelu antaa viranomaisille keinot toimia esimerkiksi silloin, jos tartunnalle altistuneita pitää määrätä karanteeniin tai eristykseen. Ylen mukaan taustalla ovat risteilyaluksen epidemia ja kahden suomalaisen mahdollinen altistuminen. Viranomaisten mukaan tartuntariski Suomessa on erittäin pieni eikä Suomessa ole ollut tiedossa tartuntoja.
Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että risteilyalukseen liittyvästä tilanteesta aiheutuva riski maailman väestölle on matala. WHO:n mukaan hantavirustartunta saadaan yleensä jyrsijöiden virtsan, ulosteen tai syljen kautta, mutta Andes-viruksen aiemmissa epidemioissa on todettu myös rajallista ihmisestä toiseen tarttumista.
Andes-virukseen ei ole käytössä tehokasta lääkettä tai rokotetta. Hoito on käytännössä oireenmukaista ja vaikeissa tapauksissa sairaalahoitoa vaativaa tukihoitoa.