Aivoinfarktia pidetään helposti iäkkäämpien ihmisten sairautena. HUSin johtama kansainvälinen tutkimus muistuttaa, ettei asia ole näin yksinkertainen.

Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Syytä kasvuun ei tiedetä tarkasti. Erityisen hankalia ovat tapaukset, joissa aivoinfarktin taustalta ei löydy selittävää tekijää, vaikka potilas tutkittaisiin laajasti.

Nyt HUSin johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa on havaittu, että fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät ovat yhteydessä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin nuorilla aikuisilla. Kyse on sekä vähäisestä liikkumisesta että erittäin raskaasta liikunnasta.

Tutkimus perustuu kansainväliseen SECRETO-tutkimukseen. Tähän osatutkimukseen osallistui 533 iältään 18–49-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin. Heidän lisäkseen mukana oli 533 samanikäistä ja -sukupuolista verrokkia. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa.

Osallistujien fyysistä aktiivisuutta selvitettiin validoidulla kansainvälisellä kyselyllä. Siinä tutkittavat arvioivat, kuinka paljon he olivat keskimäärin liikkuneet viikoittain sairastumista edeltäneen vuoden aikana.

Tuloksissa korostuivat ääripäät. Kohonnut riski liittyi sekä matalaan fyysiseen aktiivisuuteen että erittäin kuormittavaan liikuntaan. Yhteys näkyi selvimmin nuorilla henkilöillä, joiden aivoinfarktin syy jäi tuntemattomaksi ja joilla ei todettu merkittävää oikovirtausta sydämen soikean aukon eli PFO:n kautta.

Vähäinen liikunta on jo ennestään tunnettu riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintavoilla. Tutkimuksen yllättävämpi havainto liittyy toiseen ääripäähän.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että aivoinfarktiriski ei liity pelkästään vähäiseen liikuntaan, vaan myös erittäin kuormittava fyysinen rasitus voi toimia laukaisevana tekijänä. Yksi mahdollinen selitys on, että poikkeuksellisen raskas liikunta altistaa ohimeneville sydämen rytmihäiriöille tai muille fysiologisille muutoksille, jotka voivat lisätä tukosriskiä, sanoo päätutkija, lääketieteen kandidaatti Shakar Kutal.

Nuorena sairastetun aivoinfarktin seuraukset voivat olla pitkäaikaisia. Ne voivat vaikuttaa opiskeluun, työkykyyn, perhearkeen ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan.

Tutkijat korostavat, että seuraavaksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaisilla mekanismeilla erittäin korkea fyysinen aktiivisuus mahdollisesti liittyy aivoinfarktiriskiin.

Tutkimus on julkaistu European Journal of Neurology -tiedelehdessä.