Hikoilu kuuluu olennaisena osana elimistömme lämmönsäätelyyn. Liikahikoilussa hikeä erittyy kuitenkin runsaasti ilman hellettä, liikuntaa tai muuta selvää syytä.

Hikoilu voi vaikeuttaa arkea ja haitata sosiaalista elämää. Oireita esiintyy tavallisesti kainaloissa, käsissä, jaloissa tai kasvoissa.

Primaarisessa liikahikoilussa taustalta ei löydy sairautta tai lääkitystä, joka selittäisi oireet. Jos voimakas hikoilu alkaa äkillisesti, esiintyy koko kehossa tai herättää öisin, syy kannattaa selvittää lääkärissä.

Uusi tutkimus kohdistaa huomion hermostoon

Science Advances -tiedelehdessä 17. heinäkuuta 2026 julkaistu tutkimus viittaa siihen, että ainakin osalla ihmisistä liikahikoilun taustalla voi olla hermoston toimintaan vaikuttava geenimuutos.

Johns Hopkinsin yliopiston johtama tutkijaryhmä tutki sukuja, joissa liikahikoilua esiintyi perinnöllisesti. Osalta löytyi harvinaisia muutoksia SCN10A-geenissä. Geeni vaikuttaa hermosoluissa toimivan NaV1.8-natriumkanavan muodostumiseen.

Tutkimuksessa hiirten perimään tehtiin yksi ihmisillä havaituista geenimuutoksista. Hiiret hikoilivat tavallista enemmän, ja niiden hikoilua säätelevät sympaattiset hermosolut olivat tavallista aktiivisempia.

Hikoilua saatiin vähennettyä natriumkanavien toimintaa estävillä aineilla.

Löydös voi auttaa kehittämään lääkkeitä, jotka vaikuttavat suoraan hikoilua käynnistäviin hermoihin. NaV1.8-kanavaan kohdistuvaa hoitoa ei kuitenkaan vielä ole käytössä liikahikoiluun.

Tutkimus ei myöskään tarkoita, että kaikki liikahikoilu johtuisi samasta geenistä.

Näin liikahikoilua hoidetaan

Hoito aloitetaan yleensä vahvalla antiperspirantilla. Sen sisältämät alumiinisuolat vähentävät hien erittymistä tukkimalla hikirauhasten tiehyitä tilapäisesti. Tavallinen deodorantti ehkäisee lähinnä hien hajua.

Käsien ja jalkojen hikoiluun voidaan käyttää iontoforeesia. Siinä iholle johdetaan veden kautta heikkoa sähkövirtaa. Hoito vaatii tavallisesti säännöllistä ylläpitoa.

Botuliinitoksiinia voidaan pistää esimerkiksi kainaloihin. Se estää hermojen hikirauhasille lähettämiä viestejä, ja vaikutus kestää tavallisesti useita kuukausia.

Hikoilua voidaan vähentää myös suun kautta otettavilla lääkkeillä. Koska ne vaikuttavat koko elimistöön, haittana voi olla esimerkiksi suun kuivumista. Leikkausta harkitaan vasta, jos muut hoidot eivät auta.

Suomessa on saatavilla reseptivoide

Suomessa on nykyisin saatavilla myös glykopyrroniumia sisältävä emulsiovoide. Sen lääkelupa on kohtuullisen tuore.

Lääke on tarkoitettu vaikean primaarisen kainalohikoilun hoitoon aikuisille ja vähintään 12-vuotiaille nuorille. Sitä käytetään vain kainaloihin. Sitä kannattaa kysäistä lääkäriltä, sillä kyse on reseptivalmisteesta.

Voidetta levitetään ensimmäiset neljä viikkoa kerran vuorokaudessa. Viidennestä viikosta lähtien käyttö voidaan vähentää kahteen kertaan viikossa sen mukaan, kuinka hyvin hikoilu on vähentynyt.

Yleisimpiä haittoja ovat voiteen levityskohdan reaktiot ja suun kuivuminen. Valmiste levitetään pakkauksen korkin avulla, eikä sitä saa joutua silmiin.

Lähteet: Science Advances, Johns Hopkins Medicine, Fimea