Jokainen meistä näkee joskus unen, josta herää helpottuneena: onneksi se ei ollut totta.
Painajaiset kuuluvat tavalliseen unennäköön. Ne eivät vielä tarkoita, että ihmisessä olisi jotain vialla tai että unessa olisi jonkinlainen salattu viesti, joka pitäisi tulkita oikein.
Usein kyse on paljon arkisemmasta asiasta: mieli käsittelee pelkoa, stressiä, kuormitusta, huolta tai kokemuksia, jotka ovat jääneet päälle valveilla.
Mistä painajaiset kertovat?
Painajainen ei ole vain “huono uni”. Tyypillisesti se on voimakas, kielteisiä tunteita sisältävä kokemus, jonka jälkeen ihminen herää ja muistaa, mitä näki. Pelko on tavallisin tunne, mutta painajainen voi rakentua myös häpeän, surun, vihan tai inhon ympärille.
Satunnaiset painajaiset ovat tavallisia. Duodecimin Terveyskirjaston mukaan noin puolet aikuisista näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa. Useita painajaisia viikossa näkee aikuisista arviolta kaksi–viisi prosenttia. Silloin ne voivat jo alkaa häiritä unta ja päivittäistä vointia.
Mistä painajaiset sitten haluavat puhua meille?
Usein ne kertovat kuormituksesta. Stressi, pelottavat kokemukset, univaje, epäsäännöllinen unirytmi, ahdistus, masennus, päihteet, alkoholin krapula- ja vieroitusvaihe sekä osa lääkkeistä voivat lisätä painajaisia.
Toistuvat, unta rikkovat ja päivälläkin vaivaavat painajaiset voivat kuitenkin olla merkki siitä, että jotain kannattaa pysähtyä tarkastelemaan.
Painajaisia on tutkittu paljon, eikä tutkimus tue ajatusta unien tulkinnasta. Se, että unessa juoksee pakoon tai putoaa, ei tarkoita kaikille samaa asiaa. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että unien tunnesisältö voi heijastaa valveilla koettua kuormitusta.
Yhdessä tutkimuksessa tarkasteltiin toistuvia ja päivittäisiä unia. Siinä havaittiin, että ihmiset, joiden psykologiset perustarpeet, kuten kokemus omasta pärjäämisestä, yhteydestä muihin tai omista valinnanmahdollisuuksista, olivat vaillinaistuneet, raportoivat enemmän kielteisiä unisisältöjä ja tulkitsivat uniaan kielteisemmin.
Jos ne toistuvat ja toistuvat…
Jos ihminen näkee painajaisia jatkuvasti, ne rikkovat unta ja aiheuttavat ahdistusta myös hereillä, kyse voi olla unihäiriöstä, jota voi kuvata ”painajaishäiriöksi”. Mayo Clinic kuvaa painajaishäiriötä tilanteeksi, jossa painajaisia esiintyy usein, ne aiheuttavat selvää kärsimystä, häiritsevät unta, haittaavat toimintakykyä tai synnyttävät pelkoa nukkumaanmenosta.
Erityisen tärkeää on huomata ero tavallisten toistuvien painajaisten ja traumaperäisten painajaisten välillä. Traumaperäinen painajainen liittyy selvästi todelliseen, valveilla koettuun traumaattiseen tapahtumaan. Se voi toistua samankaltaisena kerta toisensa jälkeen.
On normaalia, että järkyttävän kokemuksen jälkeen tapahtumasta näkee unia jonkin aikaa. Jos traumaan liittyvät painajaiset jatkuvat kuukausia, kyse voi olla traumaperäisestä stressihäiriöstä. Silloin apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.
Entä jos sama painajainen palaa aina uudelleen?
Sama painajainen ei automaattisesti tarkoita yhtä piilotettua viestiä. Se voi liittyä toistuvaan stressiin, ratkaisemattomaan huoleen, opittuun pelkoreaktioon tai traumaattiseen muistoon. Olennaista ei ole vain unen juoni, vaan se, mitä uni tekee ihmiselle: häiritseekö se unta, aiheuttaako se pelkoa nukkumaanmenosta, jääkö se mieleen päiväksi, tai liittyykö se todelliseen järkyttävään kokemukseen.
Apua löytyy
Apua on saatavilla. Ensimmäinen keino on usein tavallisen kuuloinen mutta tärkeä: unen rauhoittaminen. Myöhäisillan stressiä, pelottavaa sisältöä, alkoholia ja unirytmin sekoittumista kannattaa vähentää. Jos painajaiset alkoivat uuden lääkkeen tai annosmuutoksen jälkeen, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.
Jos painajaiseen herää eikä uni tule takaisin, väkisin sängyssä valvominen ei yleensä auta. Voi nousta hetkeksi, tehdä jotain rauhoittavaa ja palata sitten nukkumaan. Painajaisen kirjoittaminen muistiin tai siitä puhuminen voi myös helpottaa oloa.
Toistuviin painajaisiin on kehitetty myös varsinaisia hoitomuotoja. Eniten näyttöä on mielikuvaharjoitteluun perustuvasta kognitiivisesta menetelmästä, joka tunnetaan englanniksi nimellä imagery rehearsal therapy, IRT. Suomeksi sitä voi kuvata painajaisen uudelleenkirjoittamiseksi ja harjoitteluksi mielikuvissa.
Menetelmässä painajainen kirjoitetaan tai palautetaan mieleen hereillä ollessa, mutta sen kulkua muutetaan turvallisemmaksi tai vähemmän pelottavaksi. Sen jälkeen uutta versiota harjoitellaan mielikuvissa. Ajatus on, että ihminen saa takaisin kokemusta hallinnasta sen sijaan, että uni vain tapahtuu hänelle uudelleen ja uudelleen.
Vuoden 2023 laaja katsaus painajaisten psykososiaalisista hoidoista totesi, että altistukseen ja mielikuvaharjoitteluun perustuvista hoidoista on vahvaa näyttöä painajaisten tiheyden, voimakkuuden ja niihin liittyvän ahdistuksen vähentämisessä. Hoitoja on tutkittu sekä siviileillä että sotilastaustaisilla, sekä tavallisissa että traumaperäisissä painajaisissa.
Lääkitystäkin voidaan joskus harkita, mutta se ei ole ensimmäinen vastaus tavallisiin satunnaisiin painajaisiin. Jos painajaiset liittyvät traumaperäiseen stressihäiriöön, lääkäri voi harkita esimerkiksi pratsosiinia. Se on alun perin verenpaineeseen vaikuttava lääke, jota on tutkittu PTSD:hen liittyvien painajaisten hoidossa.
Teksti: Timo Palonen
Lähteet: mm. Terveyskirjasto, Mayo Clinic