Masennus ei ehkä olekaan yksi ja sama sairaus kaikilla sitä sairastavilla.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa masennusta sairastavien aivotoiminnasta löytyi viisi toisistaan poikkeavaa profiilia.
Tutkimus on julkaistu Nature Mental Healthissa.
Tutkimukseen osallistui 263 masennusta sairastavaa ihmistä ja 75 tervettä verrokkia. Tutkijat tarkastelivat sitä, kuinka eri aivoalueet toimivat yhdessä ja viestivät keskenään.
Erot olivat suuria.
Joillakin masennusta sairastavilla aivoalueiden yhteistoiminta oli tavallista voimakkaampaa, toisilla taas selvästi heikompaa. Myös oireet erosivat ryhmien välillä.
– Erityisen kiinnostavaa oli, kuinka vastakkaisia aivojen toimintamalleja saman masennusdiagnoosin sisältä löytyi, Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja Satu Palva sanoo.
Alla keskeisiä huomioita:
Ryhmä 1. Aivoalueiden yhteys oli kohtalaisen voimakas. Oireet olivat laaja-alaisesti vaikeita: masennus, ahdistus, murehtiminen ja toimintakyvyn lasku korostuivat.
Ryhmä 2. Aivoalueiden yhteys oli heikko. Oireet olivat muihin verrattuna lievemmät.
Ryhmä 3. Aivoalueiden yhteys oli heikko laajalla alueella aivoja. Oireista korostui erityisesti traumaperäinen stressi.
Ryhmä 4. Aivoalueiden yhteys vaihteli: osa yhteyksistä oli heikkoja, osa voimakkaita. Oireista korostuivat masennuksen vaikeusaste, päihteiden käyttö ja heikko hyvinvointi.
Ryhmä 5. Aivoalueiden yhteys oli ryhmistä voimakkain. Oireista korostui päihteiden käyttö, kun taas traumaoireita oli vähemmän kuin muilla ryhmillä.
Tutkijoiden mukaan tulos voi osaltaan selittää, miksi masennusta koskevissa tutkimuksissa on saatu aiemmin keskenään ristiriitaisia tuloksia. Saman diagnoosin saaneiden ihmisten aivoissa voi tapahtua hyvin erilaisia ja jopa vastakkaisia asioita.
Apua oikean hoidon löytämiseen?
Aivotoimintaa tutkittiin MEG-menetelmällä. Siinä mitataan aivojen sähköisen toiminnan synnyttämiä hyvin heikkoja magneettikenttiä.
Menetelmän etuna on nopeus: aivojen toimintaa voidaan seurata millisekuntien tarkkuudella.
Tutkimustulos ei tarkoita, että masennuspotilaille voitaisiin jo tehdä aivomittaus ja valita sen perusteella sopiva hoito.
Siihen tutkijat kuitenkin pitkällä aikavälillä tähtäävät.
– Emme ole vielä siinä pisteessä, että aivomittauksen perusteella voitaisiin valita potilaalle oikea hoito, mutta tutkimus näyttää yhden mahdollisen reitin siihen, Palva sanoo.
Tulevaisuudessa tavoitteena olisi pystyä yhdistämään ihmisen oireet siihen, millä tavalla hänen aivonsa toimivat. Se voisi auttaa löytämään sopivan hoidon nykyistä nopeammin.
Masennus on maailmanlaajuisesti hyvin yleinen sairaus. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi vuonna 2025, että sitä sairastaa noin 332 miljoonaa ihmistä. Suomessa masennus on yleisin yksittäinen syy sekä pitkiin sairauspoissaoloihin että työkyvyttömyyseläkkeisiin.