Kuulovammaisina syntyneet lapset pystyvät elämään entistä tavallisempaa elämää, sillä lähes kaikki kuulovammaiset lapset hyötyvät sisäkorvaistutteista tai kuulokojeista niin merkittävästi, että he oppivat puhutun kielen.

Suomessa syntyy joka vuosi noin kuusikymmentä keskivaikeasti tai vaikeasti kuulovammaista lasta (1/1000 ikäluokasta). Heistä 20–25 lasta saa leikkauksessa sisäkorvaistutteet, ja lopuille kuulon kuntouttamiseen riittävät kuulokojeet.

-Lasten ja nuorten integroituminen yhteiskuntaan on parantunut huomattavasti, kun sisäkorvaistutteita on alettu leikata yhä nuoremmille lapsille. Nykyään leikkaus pyritään tekemään noin vuoden ikäisille, koska mitä nuorempana lapsi istutteen saa, sitä paremmin hän oppii ymmärtämään myös käsitteellistä kieltä, ylilääkäri, dosentti Antti Aarnisalo HYKSin Kuulokeskuksesta sanoo.

Hyvät kielelliset ja sosiaaliset taidot ovatkin avain siihen, että kuulovammainen lapsi ja nuori pärjää eri tilanteissa mahdollisimman hyvin.

-Kaikki kuulovammaiset lapset ja nuoret tarvitsevat kuntoutusta, esimerkiksi puheterapiaa, sillä istutteen käyttäminen ei tarkoita, että lapsen kuulo olisi yhtä hyvä kuin normaalikuuloisilla. Esimerkiksi hälyisissä tilanteissa kuulovammainen ei kuule tai pysty seuraamaan kaikkia keskusteluja ja jää helposti sivustaseuraajaksi. Se saattaa aiheuttaa syrjään vetäytymistä ja koulukiusaamista ja aikuisenakin arkuutta sosiaalisissa tilanteissa, Satakieliohjelman suunnittelija, puheterapeutti Hannele Hyvärinen sanoo.

Haastavia elämänvaiheita ovat myös nuoren itsenäistyminen ja työelämään siirtyminen.

-Esimerkiksi työelämään siirtyminen ja muut elämän nivelvaiheet vaativat kuulovammaisten nuorten kohdalla erityistä paneutumista ja ohjausta. Kuulovammaisilta puuttuu usein paljon hiljaista tietoa siitä, miten eri tilanteissa toimitaan, sillä he eivät ole pystyneet seuraamaan esimerkiksi läheistensä keskusteluja työelämästä tai vaikka työpaikkahaastattelusta ”toisella korvalla”. Myös keskustelutaitoihin vaikuttavat kielen käyttötaidot tai vaikkapa englannin kielitaito ovat usein kuulovammaisilla puutteellisia, Satakieliohjelman Hannele Hyvärinen sanoo.

Satakieliseminaari Seinäjoella

Kuuloalan toimijat kokoontuvat tänään torstaina Seinäjoelle kaksipäiväiseen Satakieliseminaariin. Se on suurin vuosittain järjestettävä kuuloalan tapahtuma ja kokoaa yhteen niin vanhemmat, lapset, nuoret, järjestöt, ammattilaiset kuin yrityksetkin. Nuoret kokoontuvat seminaarin yhteydessä järjestettävälle leirille, jossa pohditaan esimerkiksi. itsenäistymistä. Seminaari järjestetään jo 16:tta kertaa.

-Satakieliseminaarissa kerrotaan kuuloalan uusimmasta tutkimustiedosta, ja se kiinnostaa niin perheitä, tutkijoita, lääkäreitä, opettajia kuin kuntouttajiakin. Tänä vuonna seminaarissa puhutaan esimerkiksi kaksikielisyydestä ja liikennelääketieteestä. Aiheiksi valitaan vuosittain ajankohtaisia teemoja, jotka puhututtavat kuuloalan toimijoita ja tutkijoita meillä tai maailmalla, seminaarin järjestäjä, ohjelmajohtaja Eeva Lehto kertoo.