Ymmärrys antibioottihoidon haitoista on lisääntynyt viime vuosina ja viralliset hoitosuositukset antibioottien käytöstä tiettyjen yleisten sairauksien hoidossa ovat tiukentuneet.
Muutamia vuosia sitten muun muassa poskiontelotulehdukseen, keuhkoputkentulehdukseen ja lasten korvatulehdukseen määrättiin Suomessa selvästi enemmän antibiootteja kuin tänä päivänä. Syynä tiukentuneisiin käytäntöihin ja hoitosuosituksiin ovat uudet kansainväliset tutkimustulokset antibioottien hoidon vaikuttavuudesta eri sairauksien hoidossa, kasvava ymmärrys antibioottihoitojen haitoista ja antibiooteille vastuskykyisten taudinaiheuttajien kehittymisen uhka.
-Antibioottihoitoa ei aloiteta heppoisin perustein, vaan hoidon tulisi aina olla tarkkaan harkittua ja aidosti välttämätöntä. Antibiootit ovat tehokkaita ja välttämättömiä lääkkeitä monien sairauksien hoidossa, mutta niitä tulisi käyttää vain silloin, kun niiden käyttö on hoidollisen vaikuttavuuden kautta aidosti perusteltua, kertoo TerveysHelppi-etälääkäripalvelun lääkäri ja operatiivinen johtaja Essi Kainonen.
Antibioottiresistenssi on maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yksi keskeisin maailmanlaajuinen terveysuhka, koska antibioottien runsas käyttö johtaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen.
-Antibioottien haitat näkyvät myös yksilön tasolla. Suolistossa ja iholla on fysiologiamme kannalta valtavasti tärkeitä terveydelle hyödyllisiä mikrobeja. Ihmiskehossa on itseasiassa lukumäärällisesti enemmän mikrobeja kuin omia soluja. Antibioottien bakteereita tappava teho kohdistuu kuitenkin kaikkiin elimistön mikrobeihin, ei pelkkiin taudinaiheuttajiin, lääkäri Essi Kainonen kertoo.
Antibioottihoidosta tulee monille kehon luonnollisen mikrobiston häiriintymisen seurauksena haittavaikutuksena esimerkiksi ripulia ja hiivatulehduksia. Suoliston mikrobitasapaino taas vaikuttaa tuoreimpien tutkimusten mukaan monitahoisesti ja odotettua laajemmin ihmisen immuunipuolustukseen, terveyteen ja hyvinvointiin.
Moni toivoo antibiootteja vanhasta tottumuksesta
Lääkäri Essi Kainonen kertoo etävastaanotoilla tulevan vastaan säännöllisesti tilanteita, joissa potilas tai lapsen vanhemmat odottavat aiempien kokemustensa pohjalta vaivaan määrättävän suoraan antibiootteja.
Lasten korvatulehdukset ovat esimerkki siitä, miten antibiootit ovat tutkimusnäytön valossa usein hyödyttömiä – vaikka niitä ennen rutiinilla määrättiin.
-Lasten korvatulehduksen hoito aloitetaan nykyisten hoitosuositusten mukaan useimmiten lääkkeettömästi tai pelkillä kipulääkkeillä ja seurannalla. Jokainen tapaus kuitenkin arvioidaan huolellisesti aiemmat sairastelut, oireiden vaikeusaste ja lapsen kokonaistilanne huomioiden. Antibioottihoidosta on aina elimistölle myös haittaa, eikä niitä tule siksi käyttää turhaan, Kainonen kertoo