Luonnontieteiden kandidaatti, hiusammattilainen Annikki Hagros-Koski HiusAkatemiasta suree, että hiustenlähtöön määrätään vieläkin kortisonia, jopa lapsille.
Kun hiustenlähtö tai pälvikaljuus ilmaantuu, ihmiset hätääntyvät ja varaavat kiireesti ajan ihotautilääkärille. Kumpikaan ongelmista ei ole ihotauti, eikä ihotautilääkäri voikaan niille mitään, Hagros-Koski lausuu.
Pälvikaljuudessa perinteisesti on määrätty ja määrätään edelleen kortisonia, jopa lapsille, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä, hän toteaa.
Syynä on se, että pälvikaljuudessa niin kuin muissakin hiustenlähtötapauksissa hiuspohjassa on tulehdus. Kortisoni tuuppaa tulehduksen hiustupen steriilille alueelle, jolloin hiustenlähtö voi lisääntyä.
Ei yhtä syytä
Hiustenlähdön ongelmissa mikään yksi pilleri tai linimentti ei korjaa koko ongelmaa. Hiustenlähtö on periaatteessa samanlainen ongelma, kuin jos ihmisellä olisi useampia sairauksia: ei niitäkään hoideta yhdellä lääkkeellä, vaan eri sairaudet tarvitsevat eri lääkityksen tai hoidon.
On selvitettävä mikroskooppitutkimuksella, mitkä tekijät haittaavat hiusnystyn (hiuksen ”emon”) toimintaa, tietää Hagros-Koski.
Pälvikaljuus ei ole hiustenlähtöä
Vaikka pälvien ilmaantuessa hiuksia tippuu runsaastikin, kyseessä ei ole HiusAkatemian Hagros-Kosken mukaan silti varsinainen hiustenlähtö.
-Stressi laukaisee hiusta kiertävän sidekudoksen kramppaamisen, joka murtaa hiusjuuren varren poikki. Kramppien voimakkuus määrää pälvialueen suuruuden, ja se on aina pyöreä, ellei useampi pälvi yhdisty. Hiustuppeen jää elävä hiusjuuri, ja sen vuoksi pälvi voikin kasvaa itsestään takaisin.
Jos pälvikaljuuteen liittyy hiustenlähtö, silloin kyseessä on eri tilanne. Hiusjuurista tehtävä mikroskooppinen tutkimus paljastaa, mitkä tekijät ongelmaan liittyvät.