Koronarokotteet ja muun muassa niiden teho puhuttavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa kansalaisia askarruttaneisiin kysymyksiin. Olemme koonneet kysymyksiä ja vastauksia alle:

Miltä koronavirusrokotteet suojaavat? Suojaavatko koronarokotteet koronatartunnalta? 

Koronavirusrokote tarjoaa suojaa koronavirustautia ja erityisesti sen vakavia muotoja vastaan. 

Ei vielä tiedetä varmasti, kuinka hyvin koronarokotteet estävät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen.

Se kuitenkin tiedetään, että nyt käytössä olevat koronarokotteet vähentävät merkitsevästi koronaviruksen määrää nenänielussa. Rokotetut saavat PCR-koronavirustestistä positiivisen testituloksen huomattavasti harvemmin kuin rokottamattomat.

Tieto rokotteiden kyvystä estää tartuntoja tarkentuu tutkimustiedon karttuessa. Voidaan kuitenkin olettaa, että oireinen, yskivä ja aivasteleva ihminen tartuttaa enemmän kuin oireeton viruksen kantaja.

Kuinka tehokkaita eri koronarokotteet ovat? Kuinka nopeasti koronarokote vaikuttaa, kun rokotus on annettu?

Elimistön puolustusjärjestelmä aktivoituu heti rokotuksen jälkeen. 

Suomessa tällä hetkellä käytettäviä koronarokotteita annetaan kaksi annosta. Toisen annoksen jälkeen sekä  mRNA- että adenovirusvektorirokotteiden suojateho nousee erittäin hyväksi 80-95 prosenttiin. Tarkka tehoarvio riippuu rokotettujen iästä ja perussairauksista sekä tutkimusasetelmasta.

  • mRNA-rokotteiden suojateho laboratoriovarmistettua koronavirustautia vastaan on ollut tutkimuksissa noin 50 prosenttia kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta ja lähes 90 prosenttia juuri ennen toisen annoksen antamista eli 3-4 viikon kuluttua. 
  • Adenovirusvektorirokotteen suojateho kehittyy jonkin verran hitaammin. Kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta suojateho laboratoriovarmistettua tautia vastaan on jo merkittävä, ja se lisääntyy 12 viikkoon mennessä 60-70 prosenttiin. 
  • Euroopan komissio antoi 11.3. myyntiluvan uudelle Johnson & Johnsonin (Janssen-Cilag) adenovirusvektorirokotteelle, joka antaa riittävän suojatehon jo yhdellä rokoteannoksella. Rokotteen suojateho on neljän viikon kuluttua rokottamisesta keskimäärin 66 prosenttia. Muiden koronarokotteiden osalta on toistaiseksi arvioitu, että toinen annos tarvitaan, jotta suojateho on mahdollisimman vahva ja pitkäkestoinen. 

Tehoavatko koronarokotteet muuntuneisiin koronaviruksiin?

Erilaisia koronaviruksen muunnoksia eli virusvariantteja on tuhansia ja on tyypillistä, että virus levitessään muuttuu. Myös Suomessa on havaittu niin kutsuttuja Iso-Britannian, Etelä-Afrikan ja Brasilian virusmuunnoksia, jotka leviävät aiempia virusmuotoja helpommin. 

Nykytiedon valossa nyt käytössä olevat koronavirusrokotteet antavat suojaa myös uusia virusmuotoja vastaan, mutta rokotteiden suojateho voi olla tiettyjä muunnoksia vastaan heikompi. Tällaisia muunnoksia löytyy tällä hetkellä Etelä-Afrikan ja Brasilian virusmuunnoksista, mutta ei yleisesti Iso-Britannian muuntoviruksesta. Muutokset suojatehossa koskevat nykyisen tiedon mukaan kaikkia koronarokotteita.

On todennäköistä, että rokotus suojaa rokotettua vakavalta koronavirustaudilta myös silloin, kun taudin aiheuttajana on muuntovirus. Vaikka rokotettu sairastuisi, hänen tautinsa on rokotteen vuoksi todennäköisesti lievempi kuin ilman rokotetta. Tästä syystä rokotuksilla voidaan vähentää sairaalahoitoa vaativia vakavia tautitapauksia ja vakavan taudin aiheuttamia kuolemia. Myös monet muut rokotteet, esimerkiksi influenssarokote, ehkäisevät tehokkaasti vakavaa tautia, mutta eivät aina estä tartuntaa ja itse sairastumista.

Rokotteiden tehosta muuntuneita viruksia vastaan tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Rokotevalmistajat ja lääkeviranomaiset valmistautuvat siihen, että muuntuneet virukset saattavat tulevaisuudessa ohittaa rokotteen antaman suojan. Silloin rokotteita pitää muuttaa muuntoviruksia paremmin vastaaviksi. Euroopan lääkeviranomainen EMA on antanut lääkeyhtiöille ohjeet siitä, miten se tulee arvioimaan jo myyntiluvan saaneita koronarokotteita, joita räätälöidään antamaan suojaa myös muuntoviruksia vastaan. 

Kuinka pitkään koronarokotteen antama suoja kestää?

Koronarokotteiden synnyttämän suojan eli immuniteetin kestoa ei vielä tiedetä, sillä koronarokotteet eivät ole vielä olleet pitkäaikaisessa käytössä. 

Muuntovirusten yleistyminen saattaa myös johtaa siihen, että aiemmin rokotteesta saatu suoja ei enää riitä torjumaan kaikkia muuntuneita viruksia. Silloin ihmisille on annettava tehosteannoksena rokotteita, jotka on räätälöity antamaan suojaa myös virusmuunnoksilta. 

Suosituksia mahdollisten tehosteannosten tarpeesta päivitetään tutkimustiedon karttuessa. 

Onko koronarokotteesta apua koronan jälkioireisiin?

Toistaiseksi ei ole systemaattisesti tutkittu sitä, onko koronarokotteesta apua koronan jälkioireisiin ja niin sanottuun pitkään covid-tautiin.

Onko muista rokotteista hyötyä koronavirustartunnan ehkäisyssä?

Nykytiedon valossa ainoastaan koronavirusrokotteet estävät koronavirustautia. 

Pneumokokkirokote ei suojaa koronavirukselta eikä sen aiheuttamalta keuhkojen tulehdukselta. On esitetty, että koronavirustaudin jälkitautina voisi tulla pneumokokin aiheuttama keuhkokuume. Tästä ei ole toistaiseksi näyttöä Kiinasta, Yhdysvalloista tai Euroopastakaan. 

Ei ole myöskään näyttöä siitä, että influenssarokote tai MPR-rokote suojaisivat koronavirukselta. Nämä virukset ovat rakenteeltaan niin erilaisia, ettei se ole edes teoriassa mahdollista. On myös esitetty teorioita siitä, että tuberkuloosirokotteen aikaansaama ihmisen synnynnäisen immuniteetin aktivoituminen estäisi koronavirustautia. Kontrolloituja tutkimuksia aiheesta on tekeillä. 

Sen sijaan influenssarokottaminen on tärkeää koronaepidemian aikana siksi, että samanaikainen influenssan ja COVID-19-taudin sairastaminen voi pahimmillaan johtaa vakavaan taudinkuvaan. Myöskään terveydenhuollon kantokyvyn näkökulmasta samanaikainen influenssa- ja koronaepidemia eivät ole toivottavia.

Lähde: THL