Tipattoman tammikuun nimissä ei kannata laiminlyödä vedenjuontia. Nesteentarve ei vähene talviaikaan, mutta janontunnetta voi kolealla kelillä olla vaikeampi tunnistaa.

Vuodenvaihteessa moni panostaa terveelliseen elämäntapaan: liikkuu enemmän, syö terveellisemmin ja jättää alkoholin tipattoman tammikuun hengessä. Alkuvuoden liikuntahuumassa kannattaa kuitenkin muistaa, että vesipullosta kannattaa ottaa huikkaa talvella siinä missä kesälläkin.

– Talvella elimistöstä haihtuu nestettä eri syistä kuin kesällä. Paksut vaatteet lisäävät helposti hikoilua, kylmällä säällä nestettä haihtuu eniten kasvojen ja hengityksen kautta. Sisätiloissa koneellinen ilmanvaihto lisää nesteen haihtumista ja elimistön kuivumista. Talviaikaan elimistön nesteentarve ei vähene, mutta janontunne voi tulla viiveellä, kertoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta.

Kylmyys voi myös johtaa elimistöä harhaan supistamalla ääreisverisuonia käsissä ja jaloissa: kun veri pakkautuu kehossa tiiviimmin, kroppa arvioi nestemäärän yläkanttiin ja vaientaa janontunnetta entisestään.

Urheillessa vettä kannattaa juoda puolisen litraa tunnissa treenin intensiteetistä riippuen. Poskia nipistelevällä hiihtolenkillä jano ei välttämättä yllätä yhtä herkästi kuin hikisellä kesälenkillä, joten juominen pitää ottaa tietoiseksi tavaksi.

– Yli tunnin kestävissä suorituksissa vesipullo on hyvä pitää mukana. Olisi myös hyvä tankata vettä jo muutamaa tuntia ennen urheilua, se vähentää nestehukan riskiä, Englund neuvoo.

Elimistö tarvitsee vettä

Vedenjuonti kannattaa palautella arkirutiineihin tammikuussa myös vatsan hyvinvoinnin vuoksi. Ummetus on tyypillistä tammikuussa, sillä lomaherkutteluissa ruisleivät ja -puurot unohtuvat lautasilta. Jos vatsa ei toimi, kannattaa turvata kuidunsaanti kasviksilla, marjoilla ja siemenillä sekä voidella suolisto vedellä.

Vettä pitäisi juoda talvella samoilla säännöillä kuin muulloinkin. Päivässä on hyvä nauttia nesteitä pari litraa: puolitoista litraa juoden, loput tulee yleensä ravinnon mukana. Tarve on sama miehille ja naisille ikään katsomatta. Ikääntyessä janontunne heikkenee, mutta nesteentarve pysyy ennallaan. Pienillä lapsilla nesteentarve on iästä ja koosta riippuen 5 dl–1,5 l vuorokaudessa.

Vettä tarvitaan elimistössä ennen kaikkea lämmönsäätelyssä, ravintoaineiden kuljettamisessa ja aineenvaihduntatuotteiden kuljettamisessa elimistöstä pois. Toisin kuin usein luullaan, vesi itsessään ei kuitenkaan vilkastuta aineenvaihduntaa, eikä sitä siis kannata litkiä ylenpalttisesti laihtumisen toivossa.

– Energiankulutukseen vaikuttavat pääasiassa lihasmassan määrä ja valvetila. Siitä voi kuitenkin olla pientä hyötyä painonpudotuksessa, sillä runsas vedenjuonti täyttää vatsaa ja voi hillitä näläntunnetta. Liiallisuuksiin ei kuitenkaan pidä mennä. Liika juominen laimentaa kehon elektrolyyttejä liikaa, jolloin seurauksena voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen hyponatremia, Englund muistuttaa.

Vettä olisi hyvä juoda pieniä määriä pitkin päivää, sillä kerralla kulautetusta suuresta määrästä imeytyy vain osa – koko päivän juomattomuutta ei siis voi paikata valtavalla kerta-annoksella illalla. Nestehukka voi tuntua kireytenä, uupumuksena ja suorituskyvyn laskuna, joten vesipullon mukana pitäminen tai hanalla pistäytyminen muutaman kerran työpäivän aikana on hyvä ja helppo tapa pitää olo virkeänä.

Luotettava suomalainen verkkoapteekki – nyt ilmaiset toimituskulut 19.1.2020 saakka